Nyt taitaa tulla kiire

Jos nimittäin aikoo saada keskeneräiset villatumput, -sukat ja -sormikkaat valmiiksi vielä ennen kesäkäsitöihin siirtymistä. Aurinko on kiivennyt jo aika korkealle ja kesäaikaan siirryttyä valoa riittää pitkälle iltaan. Pihasta ovat lumet sulaneet vauhdilla ja maa alkaa tuoksua keväälle. Paksuille lapasille ei - toivottavasti - ennen ensi talvea ole käyttöä.

Joten pitäisiköhän vain pakata nämä keskeneräiset talvikässyt odottelemaan uutta talvea.

Blingbling-sunnuntai

Swarovskin kristallit ovat ihan vastustamattomia - kimaltavia, säihkyviä ja upeasti hiottuja. Tänään olen värkännyt riipuksiin pieniä ripustimia hopealevystä ja -langasta. Tarkoituksena oli tehdä pari ripustinta, mutta kun kauniita kristalleja on kiva katsella ja käsitellä niin ripustimia valmistui vähän useampaankin riipukseen. Crystal volcano -riipuksen ripustimessa on koristeena pieni tähti ja ison kristallipisaran ripustimessa pieni messinkisydän.

Muut ripustimet ovat sileitä ja yksinkertaisia.

Ja kristalliavaimet saivat ripustimiksi muutaman renkaan

Riipusten koko vaihtelee 18 millistä 38 milliin, riipuksista isoimmat ovat kirkas pisara ja kaksi queen baguette -riipusta ja pienin on useissa väreissä säihkyvä pyöreä twist-riipus. Muut riipukset ovat kooltaan niiden välistä.

Parille riipukselle on varattuna paikka jokin aika sitten punomistani kalanruotoketjuista, joita ketunhäntäketjuiksikin sanotaan. Muita riipuksia pitää vielä mallata joihinkin helminauhoihin ja ketjuihin. Kalanruotoketjut on punottu millisestä hopealangasta. Valmis ketju on paksuhko, halkaisijaltaan vähän vaille 8 millinen. Ylemmässä kuvassa olevan ketjun pituus on n. 55 cm + lukko ja lukkorenkaat, alemman kuvan ketjun pituus on 41 cm + lukko ja lukkorenkaat. Lukon ulkohalkaisija on 14 mm.

Säihkettä alkavaan viikkoon!

Lumilomaterveiset...

...Lapin hangilta. Lunta oli todella pal-jon ja aurinkoisina päivinä sää oli ihan huikaisevan kirkas. Vaikka maisemat olivat kyllä henkeäsalpaavan kauniita ihan säästä ja vuorokaudenajasta riippumatta. Lomakäsityöksi olin varannut lankaa ja sukkapuikot yksinkertaisten tumppujen neulomista varten.

Tumppulanka on ihanan pehmeää ja lämpimän tuntuista jakki-merinovillalankaa (Lang Yak), tumput on neulottu 2,5 puikoilla. Näissä on nyt kokeiltu pitkään todo-listalla ollutta intialaista peukalokiilaa, joka oli tosiaan yksinkertainen ja selkeä, sanalla sanoen kiva neuloa ja istuvuuskin on hyvä - ehkäpä parempi kuin ns. perinteisessä peukalokiilassa. Sisar oli pinnannut hyvän ja helpon ohjeen ja ehti ensin neuloakin jo omat intialaisensa.

Tumppujen varsien joustinneule on bongattu Lappone-blogista, josta löytyy paljon kivoja neulejuttuja.

 

Vielä kurkistus lumiloman maisemiin, joissa aurinko paistoi pilvisenäkin päivänä!

 

Hyvää keväistä sunnuntaipäivää ja alkavaa viikkoa!

Raitavillapaita koiralle

Talven aiemmalla pakkasjaksolla totesin, että koira(kin) tarvitsisi villapaidan ylleen. Ja sehän oli juuri sopivan kokoinen ja muutenkin kiva neuleprojekti. Näillä säillä villapaidalle ei tosin taas ole tarvetta, mutta ehkäpä niitä pakkaskelejä on vielä tänä talvenakin tulossa.

Villapaitakuvaus onnistui ihan yli odotusten - tavallisempia otoksia kun ovat olleet sellaiset, joissa koirasta näkyy vähän korvia tai hännänpäätä jossakin kulmassa tai sitten epämääräinen ruskea viiru menossa juuri ulos kuvasta - niinkuin tässä:

Ja koska villapaita muutaman koealoituksen, kavennuskokeilun ja purkamisen jälkeen tuntuu sopivalta ja istuvalta, laitan jonkinlaista ohjeentapaista tähän muistiin seuraavaa villapaitaa varten:

Villapaita on neulottu Schachenmayrin Wool 125 -langoista 3,25 pyöröpuikolla ja samannumeroisilla sukkapuikoilla.

Villapaita on aloitettu kauluksesta neulomalla 21 kerrosta joustinneuletta (2 o, 2n) sukkapuikoilla, silmukkamäärä aloituksessa on 80. 

Joustinneulekauluksen jälkeen on aloitettu keskikaitaleen osuus 10 silmukalla (oikeinneule) ja edelleen pyöröneuleena. Keskikaitaletta on levennetty lisäämällä keskikaitaleen kumpaankin reunaan 1 silmukka joka kolmannella kerroksella kunnes keskikaitaleen silmukkamäärä on 20. Sen jälkeen on jatkettu keskikaitaleen ja selkäkappaleen neulomista erikseen, keskikaitale edelleen oikeinneuletta ja selkäkappale 2 o, 2 n -neuletta. 

Kun keskikaitale oli riittävän pitkä etujalkojen reikiä varten (tässä 3 raitaa, eli 27 kerrosta), keskikaitale ja selkäkappale on otettu samalle pyöröpuikolle ja jatkettu neuletta taas pyöröneuleena kaventaen keskikaitaleen kummastakin reunasta 1 silmukka aina raidan ensimmäisellä kerroksella yhteensä  3 kertaa (= 6 silmukkaa). Pyöröneuletta on jatkettu, vielä 2 raidan verraan, eli 18 kerrosta ja otettu sen jälkeen keskikaitaleen silmukat apulangalle odogttelemaan. 

Neuletta on jatkettu tasoneuleena päätellen 1 silmukka kummassakin reunassa joka toisella kerroksella, kunnes jäljellä on 46 silmukkaa. Lopuksi on otettu pyöröpuikolle lisäksi keskikaitaleen silmukat ja poimittu päätellyistä reunoista silmukat (kaikkiaan 100 silmukkaa) ja tehty villapaidan helmaan muutaman kerroksen mittainen joustinneulereuna. Päättelyssä käytetty joustavaa päättelyä, jonka ohje löytyy esim. täältä.

Pakkaspäiviä odotellessa - hyvää alkavaa viikkoa!

Pintakuviointia kaivertimella

Tarkoitus oli tehdä ensin paljon, paljon kaikenlaisia harjoituksia kuparilevylle ja vasta myöhemmin yrittää toteuttaa jotakin hopealle. Sitten tuli ajatus noista korviksista ja hopealle kuviointia oli kokeiltava saman tien. Korvikset ovat kevyet, leveimmästä kohdastaan 22 milliset ja lenkit on tehty 0,8 millin hopealangasta.

Harjoitusta tarvitaan vielä - ja paljon! Mutta tekniikka on kiva ja sen harjoittelukin on mukavaa!

Aurinkoista viikonloppua!

Hopeaa sormiin

Toisen tammikuisen hopeaviikonlopun tuotoksena syntyi pari sormusta, toinen kivellä ja toinen ilman. Ja joitakin puolivalmiita juttuja niiden lisäksi - ja tietysti myös jotain pientä pieleen mennyttä, pitää katsoa saisiko niistä vielä jotakin aikaiseksi. Kivisormuksessa on kruunuistutus ja kruunussa upeasti säihkyvä 10-millinen väritön cubic zirconia -kivi, jonka säihkettä en harmikseni kuviin saa näkymään.

Ja sama sormus vähän eri kuvakulmista:

Toinen sormus on yksinkertainen 1,5 millin hopealangasta kierretty korkkiruuvisormus.

Ja hopean työstäminen jatkuu,
hyvää viikonloppua!

Hopeaa ranteeseen

Tai vaikka molempiin. Pari tammikuun viikonloppua kului taas hopean parissa. Ensimmäisen viikonlopun tuotoksina kaksi rannekorua - ja muutamia keskeneräisiä kokeiluja. Ylempien kuvien rannerengas on kudottu kahta erilaista hopealankaa käyttäen, loimina litteää ja kuteena pyöreää hopealankaa, palttinasidos. Rannerenkaan leveys on noin 2 cm.

Toinen rannekoru on keveämpi ranneketju, joka on koottu hopealangasta väännetyistä kiekuroista. Leveyttä tälläkin  korulla pari senttiä.

Helmikuu on alkanut ja päivä on pidentynyt jo monta harppausta - kevät on tulossa ihan tuota pikaa!