keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Virkattu kesäkassi

Yksi aiemmin tekemistäni napeista pääsi sille suunniteltuun paikkaan, kun kesäkassi valmistui. Alunperin suunnittelin kassin virkkaamista luonnonvalkoisesta moppilangasta ja ohuempaa beigenväristä ontelokudettakin kokeilin, mutta päädyin lopulta tähän vähän paksumpaan luonnonvalkoiseen.
Silmukkamääriäkin piti kokeilla muutaman kerran ennenkuin sopiva löytyi.




Ulkolämpömittari on viime päivinä näyttänyt sellaisia lukemia, että istuminen varjoisessa paikassa virkkauksen kanssa onkin tuntunut oikein mukavalta tavalta viettää kesäpäivää - ja hyvät virkkaussäät näyttävät edelleen jatkuvan.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Virkattu ja punottu matto

Saunan ovensuu on jo pitkään kaivannut uutta mattoa. Jo viime kesänä hankin sitä varten materiaalia ja mallikin on ollut tiedossa siitä saakka, mutta toteutusvaiheeseen pääsin vasta nyt.



Mattoa varten on ensin virkattu verkko ja verkkoon on sitten pujoteltu piiiiitkä ketjusilmukkaketju.  Materiaalina on Toikan putkis-lanka. Matto on muunnelma vuonna 2007 Loimien lomassa -lehdessä olleesta mallista. Alkuperäinen malli on ruudullinen ja kolmevärinen. Näin jälkikäteen ajatellen se alkuperäinen malli olisi sittenkin ollut kivampi...



Ehkä täytyy tehdä vielä toinenkin - se ruudullinen.


sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Sadepäivän nappipeli

Internetin ihmemaasta löytyi suloisia pieniä printattavia pitsiliinan kuvia parilla eurolla. Ne on ehkä tarkoitettu lasikoruissa käytettäviksi, mutta minulle ne toivat mieleen taannoin tekemäni napit, jotka koristavat sohvatyynyä. Napit on muotoiltu polymeerimassasta ja niihin on tehty pitsimäinen kuvio.



Nappipeli sai siis jatkoa tänään. Nyt käytin nappeihin noita netistä ostamiani pieniä pitsiliinakuvia, joita printtasin sekä mustavalkoisina että värillisinä. Mustavalkoisilla printeillä kuviointi onnistui paremmin, mutta jokusen värillisenkin sain aikaiseksi.





Lopuksi vielä kuva, josta näkyvät nappipelin vaiheet. Polymeerimassasta kaulitaan sopivan kokoinen lätty. Kuva (laser-printterillä printattu) laitetaan lätyn päälle kuvapuoli massaan päin. Paperin päälle tiputetaan tippa vettä ja paperia hierretään varovasti sormella niin, että siitä alkaa  irrota muruja ja kuvio tulee näkyviin. Nappi painetaan muotilla irti massasta, siihen tehdään reiät ja valmis nappi paistetaan uunissa. Kun nappi on paistunut ja jäähtynyt, se lakataan sopivalla lakalla.



Jollekin näistä on paikka jo tiedossa ja ehkäpä loputkin ennen pitkää paikkansa löytävät. Ja vielä on valmiiksi printattuja kuvioita odottamassa käyttöä. Ja voisihan tietysti käyttää muitakin kuvia - niin, ja voisihan tehdä muutakin kuin nappeja...

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Ristipistoja

Jokin aika sitten ristipistoilin tämän Mollie Makes -lehden mukana.tulleen avaimenperän - siitä se ajatus kai jäikin itämään. Tänään tuli sitten sopiva hetki pienelle kokeilulle: ristipistoja kutistemuoville.




Homma meni näin: Ensin malli ruutupaperille, sitten mallin jäljentäminen kutistemuoville piikillä pistellen, reikien tekeminen piikin jälkiin, aihio uuniin ja kutistuneen aihion muotoileminen ranteeseen sopivaksi. Ja sitten vain omepelemaan! Ristipistomalli on täältä.


Rannekoru on 3 cm leveä. Kutistemuovi kutistui uunissa niin paljon, että pituus ei riittänyt ranteen ympärille, mutta kiinnitin koruun mustan silkkinauhan, jolla korun voi solmia ranteeseen.

Yksinkertaista ja hauskaa - tätä pitää tehdä lisää!

Edit: Houkuttaisi kyllä tuo malli-linkin takana oleva jakkara-ristipistotyökin...

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Auringonpaistetta ja aaltoja

Auringonpaiste taivaalta ja aallot tällä kertaa lankakerältä. Aurinkoisen alkukesän vapaa-aikoina olen rentoutunut virkkaamalla aaltoraitoja.



Käytössä oli kahdeksaa eri väristä puuvillalankaa.



41 aaltoraidan ja 42 hapsutupsun jälkeen liina oli valmis ja se pääsi ulos pöydälle. Liina on ulkopöydälle sopivampi kuin olin sitä aloittaessani osannut ajatellakaan, tällainen puuvillalangasta virkattu liina on sen verran tukeva, että pysyy hyvin paikallaan pienessä tuulessakin.



Loppukevään-alkukesän aikana pihallemme on ilmestynyt iloksemme uusia asukkaita - parhaimmillaan pihalla on ollut yhtaikaa tuhisemassa neljä siiliä, joita voi tuosta pöydän äärestäkin tiirailla.


Mahdammekohan saada kesän aikana pihallemme myös pikkusiilejä.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Don't forget

Kevätkiireiden keskellä ei käsitöiden tekemiseen ole ollut niin paljon aikaa kuin olisi toivonut - vaikka koskapa sitä olisi tarpeeksi! Erilaisia pieniä kokeiluja on kuitenkin tullut tehdyksi ja korupuolella on jotakin tullut valmiiksikin.

Muistitikku lojuu yleensä milloin missäkin, harvemmin siellä, mistä sitä etsii. Mutta tästä eteenpäin sen voi sujauttaa koteloon ja ripustaa ketjussa kaulaan, missä se on tarvittaessa ihan käden ulottuvilla - toivottavasti!




Muistitikun kotelo on tehty hopeasta, sen pituus on 3 cm ja leveys 1,4 cm. Paksuutta kotelolla on vähän runsas 2 mm. Siis pieni ja siro kuin koru.