sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Toinenkin Niittynurmi

Etsiskelin joulun alla jotakin kivaa uutta huivimallia, mutta monien mallien jälkeen päädyin sitten kuitenkin tuttuun Niittynurmeen, jollaisen olen neulonut jo aiemminkin. Niittynurmi on vaan niin kaunis malli ja kiva neulottava, ja eri värisenä se on taas ihan uudenlainen - sekä neuloa että katsella.



Huivi on neulottu Dropsin Baby Alpaca Silk -langasta (vaalea harmaa, keskiharmaa ja vaalea vanharoosa) ja muistaakseni nelosen puikoilla (KnitPron cubics - pyöröpuikot). Valmis huivi tuntuu silkkisen sileältä ja valuvalta. Tämä Niittynurmi valmistui jo hyvissä ajoin ennen joulua ja päätyi joulupakettiin ja sisaren hartioille. Baby Alpaca Silk -lanka oli uusi tuttavuus, en ole ennen tätä sitä käyttänyt, mutta siitä oli mukava neuloa ja valmiin neuleen tuntumakin miellyttää, joten tästä langasta olisi kyllä kiva tehdä jotakin muutakin.

Hyvää alkavaa viikkoa toivotellen,

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Vanhan toistoa ja uuden opettelua

Näistä säärystimistähän se ajatus sitten lähti - siis ajatus lautanauhan kutomisesta. Innostuin neulomaan itsellenikin säärystimet, kalamies kun on ollut varsin tyytyväinen omiinsa - ovat kuulemma toimineet toivotulla tavalla. Hiihtoloman lähestyessä ajattelin, että sellaiset voisivat olla itsellenikin kätevät ja suorastaan tarpeelliset Lapin lumilla. Säärystimet valmistuivatkin jo hyvän aikaa sitten, vain ne koristenauhat puuttuivat. Mutta eivät puutu enää, kun pari edellisen postauksen lautanauhaa koristaa ja kiristää nyt omia säärystimiäni.

Tarkoitus oli saada valmiit säärystimet kuvatuksi käytössä hohtavilla hangilla, mutta nämä Etelä-Suomen säät eivät ole viime päivinä oikein hangille houkutelleet. Ja lumet tuntuvat sulavan sellaisella vauhdilla, että pian ei taida olla enää hankiakaan. Siispä oli vain tyydyttävä sisäkuvaan.

Neulemalli on siis sama kuin kalamiehelleni neulotuissa säärystimissä ja peräisin Sukupolvien silmukat -kirjasta, väritys on vähän eri. Ja lanka taas sitä samaa 7 veljestä  (harmaa, luonnonvalkoinen ja punainen raita), puikot 3,25.

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Lautanauhaa

Edellisen postauksen säärystinten koristeena on Lapista hankkimaani villanauhaa. Jollekin samantyyppiselle nauhalle tuli tarve (seuraavia säärystimiä neuloessa), mutta sellaistahan ei löytynyt mistään - no, sieltä Inarista olisi varmasti taas löytynyt, mutta en malttanut odottaa Lapin lomaan saakka. Siinä netissä kahlatessa ja etsiessä yksi hakusana johti toiseen ja siinä sitä sitten oltiinkin -  ensimmäistä kertaa kutomassa lautanauhaa! Lautanauha on kai satoja, ellei tuhansiakin vuosia vanha käsityötekniikka ja olen jo aiemminkin eri yhteyksissä ihaillut kauniita käsinkudottuja nauhoja ja hämmästellyt, miten niitä sellaisilla pienillä nelikulmaisilla laudoilla saa aikaiseksi. Homma on mielestäni vaikuttanut niin mutkikkaalta, että kutomista itse en ole - tätä ennen - edes harkinnut.


Netistä löytyi paljon kuvia ja ohjeita lautanauhojen kutomiseen paitsi suomen kielellä myös englanniksi (tablet weaving, card weaving). Nämä ensimmäiset omat lautanauhalautani askartelin joulusuklaarasiasta - mikä ihana tekosyy syödä rasia tyhjäksi! Netistä löytyneillä ohjeilla ähelsin ensimmäisen nauhani, loimien järjestyksestä olin siinä vaiheessa ihan pihalla, loimilangat kiertyivät kutoessa pahanpäiväisesti ja loimien irrottaminen ja kierteiden purkaminen vain pahensi tilannetta. Mutta periaatteella "työ tekijäänsä neuvoo" kudoin niin pitkälle kuin loimilangat antoivat myöden. Ensimmäisen nauhan ja selkälihasten jumiutumisen jälkeen löysin nettisivun, josta löytyi kullanarvoisia ohjeita ja vinkkejä ja kivoja valmiita mallejakin - suurkiitos Birgitta af Räfvenbacka / Birna Eilifsdottir! Sivuilla vinkattiin mm. käyttämään kalastusvälinekaupasta löytyviä leikareita, jotka estäisivät loimilankojen kiertymisen lautojen etupuolelta. Ja kyllä - hyvin toimivat! Täytyy myöntää, että leikari oli minulle ihan uusi ja outo juttu, mutta onneksi huushollissa on kalamies! Myös kudelankaan sivuilta löytyi hyvä vinkki.




















Ihan ensimmäinen lautanauhani on viereisen kuvan vasemmapuolimmainen nauha. Parissa ensimmäisessä nauhassa on käytetty 7 veljestä -lankaa sekä loimena että kuteena. Kuvan oikeanpuolimmaisessa nauhassa kokeilin Dropsin Baby Alpaca Silk -lankaa sekä loimena että kuteena. Lanka on sen verran löyhäkierteistä, että tässä hommassa se ei oikein tunnu toimivan ja lanka pörrööntyy. Valmiiden nauhojen leveys on 1,2 mm.



Käytin samaa helppoa mallia myös toistamiseen - toisella kerralla kuteena oli ohut pellavalanka, kuten Birgitan/Birnan sivuilla vinkattiin. Nauhasta tuli paljon tiiviimpää, kapeampaa ja tasaisempaakin. Toivoa voi tietysti, että tasaisuus johtuisi myös taitojen kehittymisestä!
Ja kuten sanonta kuuluu, nälkä kasvoi syödessä ja kokeilin vielä kutomista useammalla (10) laudalla. Vauhtiin päästyäni kokeilin myös, miten kuvio muuttuu lautojen kääntösuuntaa vahtaessa. Tässäkin nauhassa loimi on 7 veljestä -lankaa ja kude ohutta pellavalankaa. Valmiin nauhan leveys on 2,3 mm.
Ja voi ihme, miten kivaa hommaa tämä(kin) on!


Kuuden noin 40 - 60 cm:n mittaisen nauhan kutomisen jälkeen suklaarasialaudat ovat aikalailla rispaantuneet ja loppuun kuluneet, mutta ei hätää - uudet oikeat nauhalaudat on jo postissa tulossa ja ohjekirjakin tilattu. Niistä nauhatarpeen virittäjistä enemmän seuraavalla kerralla!
Ihanaa talvista viikkoa toivottaen,

torstai 1. tammikuuta 2015

Teema ja muunnelma

Lumisen koiranulkoilutuslenkin jälkeen mies ravisteli kenkiään ja pohdiskeli, että jonkunlaiset säärystimet voisivat olla hyvät näin lumisilla keleillä. Eihän siinä sitten sen enempää motivointia tarvittu - eikun kalsut puikoille! Kalsuista en tosin ollut kuullutkaan ennen kuin Sukupolvien silmukat -kirjasta luin, että ne ovat yhtäkuin säärystimet. Kirjan kalsuohjeen sijaan käytin mallina yksiä kirjan sukista - vähän muunnellen. Kummankin säärystimen reunaan ompelin villaisesta koristenauhasta lenkin "tämä kohta ulospäin" -merkiksi. Lankana on - taas - Novitan 7 veljestä (harmaa, luonnonvalkoinen ja musta) ja puikot 3,25 mm.

Ja vielä vilaus siihen teemaan, eli Sukupolvien silmukat -kirjan "Riitta Marian lankasukka" -malliin. Tätä kirjaa on kyllä kiva ihan vain katsella ja lueskella - vaikkei siitä neuloisi yhtään sukkaa tai tumppua!

Vuoden 2015 ensimmäisen päivän jo hämärryttyä toivotan kaikille blogivierailijoille onnellista uutta alkanutta vuotta 2015!