sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Toisenlaista kirjontaa

Tinalankakirjontaa / -punontaa kokeilin joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla, kun sain käsiini tuolloin juuri ilmestyneen Tinalankapunonta-kirjan. Kirjan mallien mukaan valmistui silloin rannekoruja ja mm. pussukka, joka on siitä lähtien palvellut matka-ompelutarvikepussinani.


Noilta ajoilta on edelleen tallella sekä kirja että materiaaleja - ja joku kesken jäänyt kirjontatyökin on materiaalivarastoon jäänyt.

.

Niistä se ajatus sitten lähti:


Sarkaa, verkaa ja suonilangalla ommeltua poronnahkaa tinalankakirjonnalla somistettuna. Kirjontamalli on Tinalankapunonta-kirjasta, kännykkäpussin malli on omani.

torstai 27. joulukuuta 2012

Äidin vanhat kirjontamallit

Joulunpyhinä, kun oli hyvää aikaa selailla käsityökirjoja ja -lehtiä, käsiin osui äidin peruja oleva vanha kirjontamallikirja. Kaikista kirjassa olevista malleista tämä malli on aina näyttänyt mielestäni kauneimmalta - ja samalla niin suuritöiseltä, että en ole koskaan edes suunnitellut sen kirjomista.




Tällä kerralla kirjaa lehteillessä malli inspiroikin ihan toisenlaisiin juttuihin. Joulun alla pitkästä aikaa esiin otetut kutistemuovit ja lumihiutaleen tekeminen eivät olleetkaan kertaluontoinen juttu, jotakin muutakin piti vielä päästä kutistelemaan:



Mallin halkaisijaltaan 12 senttisestä kranssista kutistui uunissa noin viisisenttinen. Kävisiköhän tämä vaikka laukkukoruksi tai avaimenperäksi?

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Hopeakukkia

Rintarossit-postauksessani mainitsin kaulakorun ja sormuksen, joita tehdessä jäi yksi hopeakukka vaille paikkaa. Paikkahan löytyi sittemmin rintarossista. Koska noista vanhoista kukkakoruista ei löydy kuvaa Flickr-albumistani eikä muualtakaan, valokuvasin ne muutama päivä sitten. Valaistusolosuhteet eivät olleet suosiolliset, mutta siitä huolimatta tässä siis hopeakukkakoruja muutaman vuoden takaa:


Kaulakorun suurin kukka on halkaisijaltaan noin nelisenttinen ja pienimmät noin 2,5-senttisiä.

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Aitoja ja keinotekoisia

Siis lumihiutaleita. Aitoja on satanut suuriksi kinoksiksi asti jo kolmantena talvena peräkkäin. Yhden todella kivan keinotekoisen - jos nyt niin voi sanoa - löysin Lana Redin blogista, jossa on myös tulostettava malli ja ohje lumihiutaleen tekemiseen.  Ja kun kotoa sattui vielä löytymään huurrettua kutistemuovia, niin tämä hauska hiutalekoruhan oli heti tehtävä omalle kaulallekin keinahtelemaan.  


Lumihiutale on halkaisijaltaan noin viisisenttinen, alkuperäisen kutistamattoman mallin halkaisija on noin 13 cm.

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Sydän puhdasta kultaa

Tai ainakin kullanvärinen. Nämä enkelit on tehty jo vuosia sitten ja ne ovat siitä lähtien joka joulu hymyilleet  lipaston päällä - niinkuin tänä joulunakin. Enkelit on tehty puusta ja sädekehänä näillä pellavapäillä keikkuu kullanväriseksi maalattu puunappi. Korkeutta niillä on noin 25 cm.Täytyy tunnustaa, että sahaushommat teki se tässä huushollissa paremmin puutyöt hallitseva ja minä sain  koottavakseni ja käsiteltäväkseni valmiiksi sahatut osat.



Idea näihin enkeleihin löytyi aikoinaan joululehdestä. Lehti on sattumoisin vielä hyllyssä ja siitä löytyi vuosiluku 2003, joten nämä enkelit tuovat tänä jouluna joulun tunnelmaa jo kymmenettä kertaa.

torstai 6. joulukuuta 2012

Jouluvalmisteluita

Joulukorttien suunnittelu ja tekeminen on tärkeä osa jouluvalmisteluita. Ja paitsi tärkeää, se on myös hauskaa!  Kaikki joulukortteihin sopivat materiaalit ja välineet kaivetaan esiin suunnittelua varten yleensä joulukuun alussa ja itsenäisyyspäivänä sitten leikataan, liimataan, taitellaan, solmitaan, niitataan.

Tämän joulun korteista - ainakin tässä vaiheessa - tämän verran:



Aiemmista korteista ei mallikappaleita juuri ole jäänyt, mutta joitakin kortteja on vielä tallessa - tässä muutama menneiltä jouluilta:



Jouluun on aikaa enää runsaat pari viikkoa!

lauantai 24. marraskuuta 2012

Rintarossit

Idea lähti hopeakukista, joista joskus tein kaulakorun ja sormuksen.Yhdelle hopeakukalle ei tuolloin löytynyt paikkaa ja se jäi odottamaan aikaa parempaa. Sellainen tuli kuluneella viikolla. Kukka sai keskustakseen pyöröhiotun pyriitin ja takapuolelleen kiinnitysmekanismin.Vääntelin samantien toisenkin kukan, siihen löytyi keskustaksi tiikerinsilmä.



Tänään aamusumun hälvennyttyä aurinko helli hetken maisemaa ja nappasin kuvan rintarosseista mehitähtien kanssa.



Enkä malta olla laittamatta vielä yhtä kuvaa:



Onnittelut päivänsankarille!

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Pikkuruinen sormus ja pimeä päivä

Sormuksen koko on 14,5. Näin pientä sormusta en ole aiemmin tehnytkään. Kivenä on viistehiottu ametisti. Sormus on niin pieni, että se ei sovi edes pikkusormeeni.
Sormuksen työstäminen sujui samaan tapaan kuin isommankin, mutta valokuvaaminen oli sitäkin hankalampaa. Se ei tosin tainnut johtua sormuksen koosta, vaan harmaasta ja hämärästä marraskuun päivästä. Valoisaa aikaa päivässä on kovin vähän - Yliopiston almanakan mukaan tänään täällä Etelä-Suomessa 7 tuntia ja 2 minuuttia - eikä sekään näin pilvisenä päivänä erityisen valoisalta ole tuntunut.

 
Mutta jo kuukauden päästä päivä alkaa taas pidentyä, joten parasta siis nauttia kynttilänvalosta ja lyhdyistä niin kauan kuin pimeää aikaa riittää!




maanantai 5. marraskuuta 2012

Rannekoru muutaman vuoden takaa

Vanhat kolikot eivät olleet viime viikonloppuna ihan ensi kertaa korumateriaalinani. Muutama vuosi sitten tein vanhoista kymmenpennisistä rannekorun, josta löytyi vielä kuva.  Koru ei tullut omaan ranteeseeni eivätkä kolikotkaan olleet minun.


Näitä samanlaisia kymmenpennisiä sain nyt ilokseni mukavan kokoisen läjän. Ne ovat odottamassa sopivaa hetkeä - inspiraatiota ei tarvinne odotella, sitä tuntuu jääneen viime viikonlopusta reilusti jäljelle.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Rahakasta hommaa

Viikonloppu on hurahtanut vanhojen kolikoiden parissa. 1960-luvulta peräisin olevat kuparipennit ovat muuttuneet kaulakoruksi, rannekoruksi ja huivin soljeksi.
.
Kuvat ovat kehnoja, kun vanha tuttu kamerani ei nyt ollut käytettävissä ja jouduin käyttämään kännykän kameraa, jonka toiminnot eivät ole vielä tulleet tutuiksi.

Ensimmäiseksi valmistui kolikkopallo, josta tuli kaulaketjuun riipus:



Rivistä kolikoita syntyi rannekoru, jossa on punottu nahkaranneke:



Viikonlopun viimeinen valmiiksi saakka ehtinyt koru on huivin solki, joka on tässä kuvattu kauan sitten neulomaani villapuseroon kiinnitettynä. Soljen salvan ja salvan ketjun olen tehnyt hopesta.



Sen verran innostavaa puuhaa kolikoiden työstäminen on, että kolikkokorun alkuja on pöydällä odottamassa seuraavaakin viikonloppua. Ja kolikoitakin onneksi riittää - noiden 60-luvun kuparipennien lisäksi vähän uudempia kymmenpennisiä ja markkojakin.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Takkatulen ääressä

Takkatulen ääreen houkutteli tämä:


Olen jo pitkään halunnut kokeilla turkkilaisen virkkuukoukun ideaa. Lankaostoksilla käydessäni hankin samalla siis koukun ja kokeilua varten vielä kerän Novitan Puro-lankaa väriä Takkatuli. Sille löytyi lankavarastoistani pariksi harmaata villalankaa. Koukkupakkauksessa oli mukana hyvä virkkausohje. Suljetun ympyrän virkkaaminen sujui helposti ja ohjeen innostamana ajattelin virkata uudelle kännykälleni - jota minulla ei siis vielä ole - sopivan pussukan.



Mittojen kanssa tuli kuitenkin pieni arviointivirhe ja aloittamaani pussukkaan olisi mahtunut varmasti parikin kännykkää. Mutta ei hätää, kumpaakin lankaa oli reilusti, joten ei siis tullut kännykkäpussia, tuli turkkilaisella virkkuukoukulla tehdyt kämmekkäät!



Ja lankoja jäikin vielä sen verran, että ehkä se kännykkäpussikin tulee  tehdyksi.

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Rannekoruviikonloppu

Se oli jo viime viikonloppuna. Silloin valmistui kolme rannekorua, joista tässä kaksi. Ne on tehty yhdessä pidettäviksi, mutta sopivat myös erikseen vaikkapa hopeaketjujen kanssa. Toisessa on kymmenmillisiä helmiä - akaattia, aventuriinia, ametistia, "jadea" - sekä hopeaa ja toisessa fancy jaspista, karneolia ja hopeaa.




Kolmas rannekoru - hopeaa ja vuorikristallihelmiä - olikin hankala kuvattava,  jonkinlainen kuva löytyy Flickr-albumistani.

Rannekorujen jälkeen aika on kulunut "takkatulen ääressä". Siitä lisää pikapuoliin.

lauantai 13. lokakuuta 2012

Yksiväristä harmaata

Makeanvedenhelmet ovat mielestäni parhaimmillaan silkkilankaan solmittuina.Kauniit helmet ova pääasia eivätkä ne kaipaa seurakseen muuta. Korun niskapuolella on siro hopealukko.Yksinkertaista mutta ei kuitenkaan yksitoikkoista.



 Seuraavana odottaa taas kasa värikkäämpiä helmiä.

perjantai 12. lokakuuta 2012

Jokaiselle viikonpäivälle omansa



Ja seuraavalla kerralla taas jotakin muuta,

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Langanloppuja

Lankavarastoista löytyi jokin aika sitten pussillinen erilaisia puuvillalanganloppuja - en edes muista, mitä näistä langoista olen joskus tehnyt. Joitakin värejä oli vähän enemmän, joitakin vähemmän, kaikkiaan kuitenkin paljon enemmän kuin kuvassa näkyy ja useampia värejäkin.
 

Kaivoin esiin virkkuukoukun ja tähän mennessä langoista on valmistunut sarja monenkirjavia patalappuja.



Ja hommahan on sen verran mukavaa, että lisääkin on vielä tulossa.





 Saa nähdä, miten moneen patalappuun langat ja into riittävät.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Auringonkeltaista

Sormuksia on hauska tehdä. Tänään valmistuneessa on kivenä aika iso keltainen akaatti (14 x 18 mm). Sormus sai seurakseen myös rannekorun, jossa on keltaisia akaattihelmiä. Kuva siitä löytyy Flickr-albumistani.



Puut alkavat kellastua ja ikkunasta näkyvän haavikon lehvistö on jo harventunut. Inspiraatio tämänpäiväiseen koruun taisi tulla paitsi noista kellastuvista lehdistä, myös pihassa vielä keltaisina loistavista kultapalloista ja kehäkukista.





sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Kivenistutuspäivä

Amatsoniitttia, smaragdia, akaattia. Hopeasormuksista toisessa on iso amatsoniitti ja toisessa pikkuinen smaragdi. Molemmat kivet ovat pyöröhiottuja.





Kaulakorussa on rosoisia yönsinisiä makeanvedenhelminugetteja ja keskushelmenä aurinkoinen oranssi akaatti hopeakehyksessä.
Amatsoniitin on sanottu rauhoittavan tunteita ja tyynnyttävän mieltä, smaragdin tuottavan hyvää onnea ja lisäävän hyvinvointia ja akaatin puolestaan lisäävän rohkeutta, itseluottamusta ja energiaa. Osan näistä hyvistä vaikutuksista olen havainnut jo korujen tekovaiheessa - vai olisivatko kyseessä sittenkin aurinkoisen viikonlopun aikaansaamat vaikutukset?



sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Vieläkö on kesää jäljellä?

Kalenterin mukaan kesäkausi on päättynyt ja syyskausi alkoi eilen. Kastelukannulle ei liene enää ennen ensi kesää paljonkaan käyttöä - paitsi riipuksena kaulassa, muistuttamaan kesästä. Kastelukannun olen tehnyt sterling hopeasta jo jonkin aikaa sitten, korkeutta sillä on 22 mm.


Aurinkoisen syyspäivän innoittamana valmistui rannekoru, jossa on harmaiden akaattihelmien keskellä kolme karneoliruusua. Kesän viimeiset ruusut - tai ehkä sittenkin syksyn ensimmäiset.



Toivottavasti näitä aurinkoisia ja lämpimiä päiviä riittää pitkälle syksyyn.

tiistai 14. elokuuta 2012

Torkkupeiton mittainen kesäloma

Juuri ja juuri. Muutama viikko ja 208 isoäidinneliötä.  Ei siis koruja,
vaan ihan aluksi sitä "aika ajoin muutakin käsintehtyä", tällä kertaa virkattua.
Minkähän mittainen seuraava loma on?