lauantai 23. marraskuuta 2013

Uudet villasukat ja uusia tekniikoita

Interweavestore tarjosi muutama viikko sitten ladattavaksi käsityölehtiä digilehtinä  parin dollarin kappalehintaan kolmen päivän ajan. Ja minähän tartuin tarjoukseen. Luettavaa tuli ladatuksi sen verran, että riittää vähäksi aikaa - ja tietysti toteutettavaakin. Jokaisella lehtien selauskerralla huokailenkin, että tuon haluaisin tehdä ja tuota täytyy kokeilla ja tuokin pitää laittaa listalle. Turkkilaisen sukkamallin kohdalla tuli huokailluksi jo sen verran useasti, että sitä oli pakko ryhtyä kokeilemaan ihan ensimmäiseksi. Matkan varrella tuli eteen monta uutta juttua, jollaisia en ollut aiemmin tehnyt - tai edes nähnyt. Sellaisia olivat esimerkiksi näiden sukkien kantapää ja sukan varressa olevat palmikkokerrokset. Kärjestä aloitettuja sukkia olen neulonut aiemminkin, mutta tällä kertaa silmukoiden luominen ja aloitus olivat ihan uudenlaiset. Ja näitä uusia asioita oli  kyllä erityisen mukavaa opetella näin kaunista mallia neuloessa!



Sukkien ohjeessa oli käytetty villalankaa ja siinä kerrottiin, että tällaisissa turkkilaisissa sukissa tehdään päättelyt perinteisesti niin, että langanpäät leikataan muutaman sentin mittaisiksi ja sen jälkeen sukat pestään miedossa saippualiuoksessa, jolloin langanpäät huopuvat eikä niitä tarvitse sen kummemmin päätellä. Minulla oli käytössä 7 veljestä -lanka, joten päättelin langanpäät varmuuden vuoksi ihan pujottelemalla, villasekoitelanka kun ei oikein taida huopua.



Näitä sukkia neuloessa olen taas moneen kertaan ihmetellyt ja ihastellut tällaisten kauniiden mallien luojia ja kekseliäiden tekniikoiden kehittäjiä. Ja näiden turkkilaisten sukkien ohjehan on siis lehdestä Knitting Traditions 2010 (Digital Edition).


sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Spektroliittia

Pari kesää sitten lomareissullamme Itä-Suomessa pysähdyimme Ylämaan spektroliittikylään. Ylämaallahan järjestetään kesäisin myös jalokivimessut, mutta meidän reissumme osui loppukesään ja messut olivat silloin olleet ja menneet. Mutta tarttuihan Ylämaalta tietysti mukaan spektroliittia eri muodoissa. Spektroliitti kuuluu lempikiviini, tykkään sen upeasta hehkusta ja sekin tuntuu mukavalta, että sitä louhitaan kotimaan kamarasta. Ylämaalta hankkimiani pyöröhiottuja kiviä olen aina aika ajoin ihastellut ja pannut ne sitten taas takaisin varastoon. Tänä viikonloppuna otin ne taas esiin ja nyt tiesin, mitä niistä tulee. Kivissä on todella kaunis hehku, sormuskuvassa se vähän näkyykin, mutta korvisten kivien hehkua en onnistunut kuvaan vangitsemaan.




Muutama spektroliitti on vielä varastossa -  tänään valmistuneet korut taitavat saada niistä seuraa ennen pitkää.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Rubiinit rivissä

Takana sateinen, sumuinen ja harmaa viikonloppu - juuri sopiva sää viettää sisällä korupöydän ääressä! Viikonloppu sujui siis riviä värkätessä - sitä rubiiniriviä. No, sormuksen kivet ovat synteettisiä rubiineja - eivät niitä ihan oikeita - halkaisijaltaan vain kolmemillisiä. Olen aiemmin tehnyt sormuksen samanlaisella kivenistutuksella, mutta vain yhdellä kivellä.





Sormuksen seuraksi valmistui rannekoru, siinäkin kivenä on synteettinen rubiini. Kiven koko on 8 x 10 mm. Ketjussa on koristeena myös laatta, jossa on nimikirjaimet.



Talviaika ja lyhyet päivät - sitä en taas muistanutkaan, miten vaikeaa korujen kuvaaminen tällaisessa harmaassa hämärässä on!