Lautanauhaa

Edellisen postauksen säärystinten koristeena on Lapista hankkimaani villanauhaa. Jollekin samantyyppiselle nauhalle tuli tarve (seuraavia säärystimiä neuloessa), mutta sellaistahan ei löytynyt mistään - no, sieltä Inarista olisi varmasti taas löytynyt, mutta en malttanut odottaa Lapin lomaan saakka. Siinä netissä kahlatessa ja etsiessä yksi hakusana johti toiseen ja siinä sitä sitten oltiinkin -  ensimmäistä kertaa kutomassa lautanauhaa! Lautanauha on kai satoja, ellei tuhansiakin vuosia vanha käsityötekniikka ja olen jo aiemminkin eri yhteyksissä ihaillut kauniita käsinkudottuja nauhoja ja hämmästellyt, miten niitä sellaisilla pienillä nelikulmaisilla laudoilla saa aikaiseksi. Homma on mielestäni vaikuttanut niin mutkikkaalta, että kutomista itse en ole - tätä ennen - edes harkinnut.

Netistä löytyi paljon kuvia ja ohjeita lautanauhojen kutomiseen paitsi suomen kielellä myös englanniksi (tablet weaving, card weaving). Nämä ensimmäiset omat lautanauhalautani askartelin joulusuklaarasiasta - mikä ihana tekosyy syödä rasia tyhjäksi! Netistä löytyneillä ohjeilla ähelsin ensimmäisen nauhani, loimien järjestyksestä olin siinä vaiheessa ihan pihalla, loimilangat kiertyivät kutoessa pahanpäiväisesti ja loimien irrottaminen ja kierteiden purkaminen vain pahensi tilannetta. Mutta periaatteella "työ tekijäänsä neuvoo" kudoin niin pitkälle kuin loimilangat antoivat myöden. Ensimmäisen nauhan ja selkälihasten jumiutumisen jälkeen löysin nettisivun, josta löytyi kullanarvoisia ohjeita ja vinkkejä ja kivoja valmiita mallejakin - suurkiitos Birgitta af Räfvenbacka / Birna Eilifsdottir! Sivuilla vinkattiin mm. käyttämään kalastusvälinekaupasta löytyviä leikareita, jotka estäisivät loimilankojen kiertymisen lautojen etupuolelta. Ja kyllä - hyvin toimivat! Täytyy myöntää, että leikari oli minulle ihan uusi ja outo juttu, mutta onneksi huushollissa on kalamies! Myös kudelankaan sivuilta löytyi hyvä vinkki.

Ihan ensimmäinen lautanauhani on viereisen kuvan vasemmapuolimmainen nauha. Parissa ensimmäisessä nauhassa on käytetty 7 veljestä -lankaa sekä loimena että kuteena. Kuvan oikeanpuolimmaisessa nauhassa kokeilin Dropsin Baby Alpaca Silk -lankaa sekä loimena että kuteena. Lanka on sen verran löyhäkierteistä, että tässä hommassa se ei oikein tunnu toimivan ja lanka pörrööntyy. Valmiiden nauhojen leveys on 1,2 mm.

Käytin samaa helppoa mallia myös toistamiseen - toisella kerralla kuteena oli ohut pellavalanka, kuten Birgitan/Birnan sivuilla vinkattiin. Nauhasta tuli paljon tiiviimpää, kapeampaa ja tasaisempaakin. Toivoa voi tietysti, että tasaisuus johtuisi myös taitojen kehittymisestä!

Ja kuten sanonta kuuluu, nälkä kasvoi syödessä ja kokeilin vielä kutomista useammalla (10) laudalla. Vauhtiin päästyäni kokeilin myös, miten kuvio muuttuu lautojen kääntösuuntaa vahtaessa. Tässäkin nauhassa loimi on 7 veljestä -lankaa ja kude ohutta pellavalankaa. Valmiin nauhan leveys on 2,3 mm.

Ja voi ihme, miten kivaa hommaa tämä(kin) on!

Kuuden noin 40 - 60 cm:n mittaisen nauhan kutomisen jälkeen suklaarasialaudat ovat aikalailla rispaantuneet ja loppuun kuluneet, mutta ei hätää - uudet oikeat nauhalaudat on jo postissa tulossa ja ohjekirjakin tilattu. Niistä nauhatarpeen virittäjistä enemmän seuraavalla kerralla!

Ihanaa talvista viikkoa toivottaen,