Punahilkka-taulu yksistään ei ollut riittävän suuri tuolin istuintyynyksi, joten lisäksi piti löytää sopivaa kangasta. Sitä löytyi - yhden hätiköidyn hutiostoksen jälkeen - paikallisesta verho- ja verhoilukangaskaupasta. Juuri sopivan kokoinen ja värinen pala punaista verhoilukangasta. Istuintyynyn ompeleminenkin on vienyt oman aikansa, vaikka yksinkertainen ompelutyö onkin. Ja se on edelleen kesken, kun en oikein ole osannut päättää millaisen kiinnityksen tyynyyn haluaisin.
Itse tuolikin on kierrätystavaraa, löytö kierrätyskekuksesta. Tässä huushollissa tekniset hommat paremmin osaava poisti vanhan lakan kätevästi
soodapuhalluksella ja sen jälkeen pääsin maalaushommiin. Tuoli sai uuden punaisen värin, uudet huopatassut ja selkänojan
somisteeksi vielä pari posliininuppia - ja jäi sitten melkein vuodeksi odottelemaan sitä istuintyynyn valmistumista.
Mutta niin kai se on, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
13 kommenttia:
Oi mikä kaunotar! Kyllä kannatti hartaudella valmistaa :) Luulen sitäpaitsi, että haeskelet pian huomaamattasi uutta pitkää projektia, tuon valmistuneen aiheuttamaan tyhjiöön... :)
Oi, mikä ihanuus! Minäkin keräilen kanavatöitä muokattavaksi uudelleen, mutten ole tuollaiseen aiheeseen törmännyt, Tuhkimoihin kylläkin :)- Oikein kaunis tuoli tulikin!
Onpas hauska idea yhdistää tuo punahilkka-taulu vanhaan puutuoliin! Kaunis tuoli ja pirteän värinen:)
Tulipa siitä kaunis!
On niin nostalginen tuo kanavatyö. Kaunis kokonaisuus tuoli ja päällinen!
Kanavatyöt alkavat olemaan nousussa meinaan erilaisissa tuunauksissa! Hyvä muodonmuutos tuolille!
Kitos kivoista kommenteista! Erilaisia projekteja on kesken koko ajan - ettei vain pääsisi sitä tyhjiötä syntymään :)
Ja noita viime kesänä hankittuja kanavatyötaulujakin on vielä odottamassa uutta käyttöä...
Wau, ompa hieno :)
t. Maria
Kiitos Maria :)
Tulipa huisin hieno tuoli! :) Kai tuon päällä malttaa sitten istua... ;)
Kiitos! Eiköhän malta - ainakin silloin tällöin :)
Pitkälle on jo päästy, kauniisti.
Kiitos Jokke!
Lähetä kommentti