Kesän alussa otin keskeneräisten kasasta esiin vuosia vanhan neuletakintekeleen. Neuleen takakappaletta oli neulottuna parikymmentä senttiä ja ilmeisesti jotakin olin jo purkanutkin, koskapa puolen kerän verran lankaa oli kiharalla. Mallia ei ollut eikä oikein tarkkaa mielikuvaakaan, millaisen neuletakin olin ajatellut tehdä. Lankaa oli muistaakseni kymmenisen 50 gramman kerää - mahtaakohan samaa bambulankaa enää olla edes saatavana. Päätin jatkaa jo aloitettua helppoa pitsineuletta ja neuloa mahdollisimman suoran ja yksinkertaiseen mallin. Jännitin koko neulomisen ajan, riittääkö lanka vai loppuuko kesken. No riitti se ihan just ja just, ja jäljellekin jäi noin kaksi metriä!
Kiinnitykseen käytin pitkään hilloamani joskus Eurokankaasta ostetun valkoisen monireikäisen napin, johon mahtui juuri sopivasti yksi
Norwich-stitch (tietysti, koska meidän koira-perheenjäsenemme on Norwich - tarkemmin siis Norwichin terrieri). Toinen samanlainen nappi on vielä odottamassa sopivaa paikkaa.
Neuletakki on kuvattu elo-syyskuun vaihteessa Viron reissulla Pärnussa. Ihana kaupunki, paljon katseltavaa ja nähtävää - ja löytyihän sieltä tietysti vähän villalankaa ja pellavaakin mukaan!