Raitasukat

Ensimmäisten varpaista aloitettujen sukkien jälkeen olen pikkuhiljaa saanut valmiiksi toisetkin sukat samalla idealla. Näihin raitasukkiin kokeilin perinteisen kantapään sijaan tiimalasikantapäätä, joka tuntuukin mielestäni istuvan hyvin tällaisiin väärin päin neulottaviin sukkiin. Lankana on taas Novitan 7 veljestä, tällä kertaa vuosien varrella kertyineiden kerien jämiä.

Ja tuntuuhan näille villasukille edelleenkin vain olevan tarvetta, vaikka kesä on jo ihan nurkan takana - viime yönä lämpötila laski täällä Etelä-Suomessakin pakkasen puolelle.

Kärjestä aloitetut villasukat

Olen pitkään suunnitellut neulovani villasukat, jotka aloitetaan sukkien kärjestä. Jotenkin homma on aina vain siirtynyt eteenpäin, ehkä tuollainen väärinpäin neulominen on etukäteen ajatellen vaikuttanut liian hankalalta.

No - se väärinpäin neulominen ei sitten ollutkaan sen vaikeampaa kuin perinteinen sukan neulominenkaan. Alun silmukoiden lisäyksiä piti kyllä muutaman kerran kokeilla ennen kuin kärjen koosta ja muodosta tuli sopiva. Sukan etuosaan neuloin lehtikuvion ja kantapää on neulottu ihan samalla tavoin kuin perinteisessä sukassa. Kantapäästä tuli näin päin neulottuna vähän matala, mutta se tuntuu jalassa kyllä ihan mukavalta - seuraavissa sukissa silmukkamääriä pitää ehkä kuitenkin vielä tarkistaa. Sukat on neulottu Novitan 7 veljestä -langasta ja väriksi valitsin kevään kunniaksi tuollaisen hiirenkorvan vihreän.

Sukkien neulomisesta olen tykännyt kai aina, mutta tästä minulle uudesta tavasta tykkään kyllä entistäkin enemmän!

Ja seuraavat varpaista aloitetut sukat on jo puikoilla...

Riipusviikonloppu

Aiemmin tehdyt lumikvartsisormukset saivat menneenä viikonloppuna kaverin - tällä kertaa ei kuitenkaan enää sormusta, vaan kaulakorun. Riipus on hopeaa, siihen on istutettu samankokoinen lumikvartsi kuin sormuksissa (täällä ja täällä).

Viikonlopun aikana valmistui toinenkin riipus. Siinä on kivenä cubic zirconia, halkaisijaltaan 7 mm, eli riipus on kokonaisuudessankin aika pieni. Kivi on kirkas ja väritön, mutta loistaa upeasti, kun  valo osuu siihen sopivasti. Cubic zirconia lieneekin kaikkein yleisin timantin jäljitelmä.

Ja tähän loppuun vielä pikkuinen pöllönpoikanen, jonka tekemisessä olen hyödyntänyt jämähopeaa. Pöllön kroppa on sahattu kuparilevystä ja ilme ja siivet ovat hopeaa. Sen korkeus on noin 2,5 cm ja selkäpuolelle on juotettu rintaneulasysteemi, jottei se pääse lennähtämään tiehensä.

Sunnuntai-iltapäivällä kuvia ottaessa aurinko paistoi ja  ilma tuntui jo varsin keväiseltä - ja tämän päivän vesisade varmasti vielä jouduttaa kevään tuloa. Pöllöretkelle ei siis taida tänä keväänä enää  muutoin ehtiäkään kuin korupöydän ääressä.

Köyhän tytön timantit ja muutama sormus

En ole yleensä käyttänyt muovia korumateriaalinani - en ilmeisesti ole löytänyt tarpeeksi kivoja muovijuttuja, kunnes törmäsin näihin pikku timantteihin. Timantit ovat kirkasta laserleikattua akryyliä ja niiden alapinnalla on kiiltävä peilikäsittely. Leveimmästä kohdastaan ne ovat vajaat parisenttisiä, paksuutta niillä on melkein kolme milliä. Ja korvakoruina ne ovat tietysti ihanan keveät. Koruntekemisen hurmaa näitä tehdessä ei paljon ennättänyt kokea: hopeasta tapit korvakoruihin, lenkki riipukseen ja riipus ketjuun - valmis!

Eilistä lumipyryä ihmetellessä tein myös muutaman sormuksen. Ensiksi kolme yksinkertaista flakka-sormusta, joissa jokaisessa on eri teksti. Sormusten leveys on noin 6 mm, joten tekstitkin ovat aika pienet.

Viimeisenä valmistui sormus, jossa on iso lumikvartsi-kivi. Sormus on muutoin samanlainen kuin aiemmin tekemäni, mutta se on kooltaan vähän pienempi.

Ja kuvat ovat valitettavasti yhtä harmaita kuin eilinen päivä. Onneksi lunta ei  tänään ole tullut lisää - ainakaan vielä.

Huopaa ja kirjontaa

Odottelen postinkantajan pudottavan postiluukusta ihan lähipäivinä kirjekuoren, jossa on nippu erivärisiä huopalevyjä, villaisia sellaisia. Mutta kärsimätön kun olen, en malttanut odotella niitä, vaan piti vähän jo kokeilla varastoista löytyneillä tekokuituisilla askarteluhuovilla. Kokeilun tuloksena valmistui neulakirja ja neulatyyny.

Neulakirjan isommat kukkakuviot on tehty kuvioleikkurilla, pienemmät kukat ja lehdet on leikattu vapaalla kädellä. Kukkien ja lehtien väleihin on ommeltu tuollaisia vapamuotoisia koukeroita.

 

Myös neulatyynyn kukat on leikattu kuvioleikkurilla.

 

Ihan käyttökelpoiset kokeilut - ja on niille villahuovillekin suunnitelmia olemassa, nyt täytyisi vain malttaa odottaa...