Huopa-applikointia ja kirjontaa

Rikkinäinen puhelin. Siitä se lähti. Tai oikeastaan sen tilalle takuuna saamastani upouudesta puhelimesta, joka tietysti on eri kokoinen kuin se vanha. No tottakai uusi puhelin tarvitsi uuden pussukan.

Huopakirjontaa ja -applikointia kokeilin jo aiemmin neulakirjassa ja neulatyynyssä, silloin käytössä oli askarteluhuopaa. Kännykkäpussin ompelin 3 mm:n paksuisesta oikeasta villahuopalevystä ja kaupunkimaisema on koottu 1 mm:n paksuisesta villahuopalevystä leikatuista kuvioista. Pussin toiselle puolelle kirjoin nimikirjaimet. Talojen ompeluun ja kirjontaan on käytetty muliinilankaa. Nahkalenkkiin käyttämäni materiaalit löytyivät korutavikkeista: nahkarannekoruihin hankkimaani punaista nahkanauhaa ja lukko, josta käytin tähän toisen puolikkaan - eiköhän se toinenkin puolikas paikan löydä.

Syksyn myötä puuvillalangat - ja ne keskeneräiset puuvillalankatyöt - on pantu sivuun ja villalangat kaivettu esiin. Niin se tuntuu olevan jokaisena syksynä. Ja syksyn ensimmäiset sukat on jo puikoilla. Ihanaa - vielä vähän kesäistä - viikonloppua!

Varjoinen pöytä

Ja pöydässä uusi liina. Liinan kirjomisen olen tosin aloittanut jo aikoja sitten, mutta kirjomisinto taisi silloin lopahtaa kesken. Nyt krassien kukkiessa innostuin kaivamaan liinan taas esiin. Oma osuutensa taisi olla silläkin, että monet kesät ulkona viettänyt pikkupöytä on alkanut näyttää aika apealta ja kaipasi iloisempaa ilmettä. Ja samoin kyllä sen kaverina olevat tuolit - pitäisi varmaan kaivaa maalit ja pensselit esiin.

Liinan keskellä olevat applikoinnit olin saanut valmiiksi jo aiemmalla kirjontarupeamalla, nyt oikeastaan vain viimeistelin liinan kirjomalla kulmien kuviot. Applikoinneissa olen käyttänyt erilaisia jämätilkkuja ja kirjonnat on tehty ketjupistoilla ja muutamalla solmupistolla. Liina oli ostettaessa jo valmiiksi huoliteltu ja revinnäisraidatkin olivat siinä valmiina.

Nyt voisi sitten istahtaa varjoiseen pöytään vaikka lueskelemaan - tai sitten kirjomaan jotakin uutta.