Huivi ja pipo

Pakkasia odotellessa valmistui toinenkin huivi ja sille kaveriksi pipo. Tarve niille syntyi jo parisen vuotta sitten, kun löysin alennusmyynnistä ihanat puuterinväriset nahkarukkaset. Ja koska mitään niihin sopivaa huivia ei kaapissa ollut, hankin sopivat langat. Tarpeeksi kivaa huivimallia en kuitenkaan onnistunut löytämään ennenkuin vasta nyt, joten rukkasetkin ovat saaneet odottaa sopivia asusteita - ja säitä.

Ja kun kiva pipomallikin sattumalta löytyi, oli käytävä ostamassa vielä yksi lisälankakerä. Lanka on Dropsin pehmeää ja lämmintä Puna-alpakkalankaa. Huivin ohje on Ravelrystä (Zanna shawl) samoin kuin pipon (The Oslo Hat). Pipon kavennukset tein ohjeesta poiketen kaventamalla kaksi silmukkaa kerralla (ohje kavennukseen löytyy esimerkiksi täältä). Huivi on pingotettuna noin 180 cm pitkä ja leveimmästä kohdasta noin 40 cm.

 

Ja koko projektihan alkoi näistä hauskoista ja pehmoisista nahkarukkasista, joissa on kärjessä vetskarit, ettei tarvitse puhelinta näpytellessä koko hanskaa riisua.

Paksuille huiveille ja pipoille ei vain tunnu tulevan sopivia säitä, sateenvarjolle ja saappaille on käyttöä sitäkin enemmän. Mukavaa viikonloppua säistä huolimatta - enää 10 yötä jouluaattoon!

Neulottu huivi

Kaipailin viime talven pohjoisen lomalla reilunkokoista huivia, jonka voisi heittää takin päälle hartioita lämmittämään ja tarvittaessa kietaista päähänkin. Langat huiviin hankin jo kevättalvella, mutta puikoille ne päätyivät vasta nyt marraskuulla. Paksuhkosta langasta kivalla mallilla tuli valmista nopeasti. Huivi on siis mukavan iso, 40 cm leveä ja 180 cm pitkä + 9-senttiset hapsut.

Malli on Guernsey wrap Ravelrysta, parilla pikku muutoksella, jotka löytyivät myös Ravelrystä tällä ohjeella neulottujen huivien joukosta. Eli huivin päihin on lisätty hapsut ja kummassakin reunassa on pieni muutos alkuperäiseen neulemalliin. Tykkään kovasti tästä yksinkertaisesta mallista, joka näyttää molemmin puolen lähestulkoon samanlaiselta. Huivi on neulottu Dropsin Nepal-langasta, jota kului kymmenisen kerää.

Pakkassäät taisivat tällä erää täällä eteläisessä Suomessa kestää vain viikonlopun, mutta eiköhän huivi tänä talvena vielä käyttöön pääse.
Mukavaa alkanutta joulukuuta,

Hygge-huivi

Tämäkin kuuluu sarjaan "vihdoinkin valmis":  Hygge-huivi, Scheepjes CAL 2017. Huivi valmistui kyllä jo viime keväänä lumien sulamisen aikaan, mutta jäi odottelemaan sopivaa vuoria. Päässäni oli mielikuva tietynlaisesta vuorista, mutta en tiennyt, mahtaisiko sellaista kangasta löytyä mistään. Kunnes tänä syksynä näin juuri sopivaa Liberty-kangasta netissä ja huivi sai vuorin.

Hygge-huivi oli ihan hurjan kiva projekti, virkkausta ja ristipistokirjontaa sopivasti vuorotellen. Ja langoistakin tykkään, harmaa pohjavärilanka oli kiva virkattava, mutta todella hankala ja takkuinen purettava!

Iloisen kirjava lankapaketti houkutteli heti virkkaamisen ja kirjomisen pariin, vaikka ehdinkin noita värejä työn edetessä muutamaan kertaan vähän epäillä. Mutta nyt huivin valmistuttua olen tosi tyytyväinen värivalintaani, tykkään koko huivista ja sen kirjontakuvioista ja väreistä paljon!

Huivin testilappusesta valmistui Hygge-ohjeiden mukaan vielä sievä neulatyyny, jonka täytteeksi käytin kirjonnasta jääneet langanpätkät.

Ja vaikka syksy on kulunut varsin lämpimissä säissä niin kyllä kai niitä viileitä huivi-säitäkin ennen pitkää on taas odotettavissa!

Siksakhuivi

Piiitkä huivi talven tuuliin ja tuiskuihin. Kun huivin kuva Pinterestissä tupsahti eteeni, tiesin heti, että siinähän on minun huivini! Ohjekin tähän Ripple scarfiin löytyi netistä pienen etsimisen jälkeen.

Omaan huiviini sopivat, ihanat langat löysin Snurresta ja huivia on syksyn vaihtuessa talveksi tullut neulotuksi ikäänkuin välikäsityönä pätkä silloin toinen tällöin. Loppujen lopuksi innostuin huivin neulomisesta niin, että sille tuli pituutta kaikkiaan vähän vaille kaksi metriä, eli se on helppo kiepauttaa pariin kertaan kaulan ympärille ja mittaa jää vielä solmullekin. Leveyttä - tai paremminkin kapeutta - huivilla on noin 26 cm. Lanka on siis Filcolanan ihanan pehmeää käsinvärjättyä Arwetta classicia, väreinä Guacamayo Verde (519) ja Purple Dreams (518), neulottu KnitPron cubic-pyöröpuikolla 3,5. 

Hyvää uutta käsityövuotta toivotellen,

Leimailuja

Tämän joulun kortit syntyivät leimaillen. Kaikki kortit ovat periaatteessa samanlaisia, mutta jokaisen kortin kuusimetsä on tietysti pikkuisen erilainen. Valkoisessa taustapaperissa on hentoa hopeista kimallusta - sitä en saanut kuviin näkymään. Aiemmin olen värkännyt leimoja  kalamiehen päiväkirjaa ja ristipistotyynynpäällistä varten. Mukavaa puuhaa - ja kaiverrusharjoitukset jatkuvat!

Ja vielä lopuksi: joulun alla neulottu baktus sai ne tupsut ja on juuri sopivasti pakkasten tultua valmis kietaistavaksi kaulalle.

Aurinkoisia vuoden viimeisiä päiviä!

Valmis!

Keskeneräisten käsitöiden korissa on jo - liian - pitkään odottanut vuoroaan huivi, jonka olen saanut sisareltani puolivalmiina puikkoineen päivineen. Lanka on ihanaa Noroa ja värit suloiset kuin kesäisessä ruusutarhassa. Tarkoitus oli neuloa huivi valmiiksi ihan saman tien, mutta sitten taisi tulla kesä - ja seuraava ja varmaan vielä sitä seuraavakin kesä ennenkuin keskeneräinen huivi nyt osui käsiini ja valmistuikin sitten ihan hujauksessa. Ja nyt ei sitten puutu kuin se talvi.

Näitä Baktus-huiveja näkyi muutama vuosi sitten vähän joka puolella - itsekin innostuin yhden  silloin neulomaan. Malli on yksinkertainen ja kiva, ja kaunis Noro-lanka sopii siihen mielestäni paremmin kuin hyvin. Lankaa jäi jäljelle sen verran, että siitä saisi vielä pienet tupsut huivin päihin, mutta en osaa päättää laittaisinko vai en. Ehkä pitää vain kokeilla, miltä ne näyttäisivät.

Hyvää joulun - ja talven - odotusta!

Virkattu kesähuivi

Vihdoinkin valmis! Huivi on ollut tekeillä niin pitkään, että pelkäsin jo sen päätyvän muutaman muun ikuisuusprojektin joukkoon. Huivilanka on hankittu jo pari kesää sitten lomareissulta Mikkelistä ja palojen virkkauksenkin aloitin kyllä saman tien, mutta sitten muut projektit kiilasivat väliin ja - pari talveakin.

Lanka on Katian ohutta Jaipur-puuvillalankaa ja malli on Katian mallilehdestä. Mallista poiketen valitsin omaan huiviini tuollaisen viileän sinisävyisen langan. Virkkauksesssa on käytetty ohueen lankaan nähden varsin isoa koukkua ja tämän yhdistelmän tuottama löysä ja valuva virkkausjälki näyttää mielestäni kivalta tässä. Ohjeessa on käytetty koukkua nro 4, mutta oma virkkauskäsialani on muutenkin sen verran löysä, että käytin vähän pienempää, eli kolmosen koukkua.

Kokeilin tässä samalla Pinterestistä joskus bongaamaani pingottamis-ideaa: työnsin styroksilevyyn puiset grillitikut ja pujotin palat niihin. Tässä tapauksessa palat eivät oikeastaan juurikaan pingottuneet, mutta tällä tavoin palat sai näppärästi samankokoisiksi, mikä helpotti niiden ompelemista yhteen.

Olen tosi tytyväinen lopputulokseen! Ja kiva fiilis tulee siitäkin, kun saa jonkin keskeräisenä odottaneen projetin valmiiksi! 

Toinenkin Stella-huivi

Kun olin saanut tämän Stella-huivini valmiiksi, totesin että sitä oli niin kiva neuloa, että voisin neuloa toisen samanlaisen. Sisarkin tykkäsi tästä mallista, joten sain neuloa sen toisen sitten aika pian! Lankana on edelleen Dropsin Baby Alpaca Silk ja vaalenharmaan kaverina tässä huivissa tummansininen. Olen neulonut Baby Alpaca Silkistä nyt muutaman huivin ja tykkään kovasti tästä langasta. Neuleesta tulee silkkisen ja valuvan tuntuinen ja värivalikoimaakin on ihan mukavasti.

Mutta seuraavaksi taidankin kaivaa puuvillalankoja ja kalalankoja esiin ja siirtyä kesäkässyihin!
Aurinkoista viikonloppua toivotellen,

Nostalgia-huivi

Helmeilyn lomassa olen pikkuhiljaa myös neulonut. Kun kahlailin taannoin Ravelryssä etsimässä mallia huivia varten, jotenkin oikein mikään ei tuntunut juuri siltä oikealta ja omalta - kunnes törmäsin tähän Nostalgia-huiviin - ja siinähän se oli!

Langoiksi valitsin pienen pohdinnan jälkeen valkoista ja vaalean violettia Dropsin Baby Alpaca Silk -lankaa, joita löytyi omista lankavarastoista, huivi on neulottu 4 mm:n KnitPro Cubics -pyöröpuikolla. Malli oli joutuisa ja kiva neulottava, ohje oli selkeä ja lyhennettyjen kerrosten ja pitsiosuuksien neulominen sujui ilokseni -ja ehkä vähän yllätykseksenikin - ihan mutkattomasti. Tykkään tosi paljon juuri noiden  lyhennettyjen kerrosten aikaansaamasta epäsymmetrisestä pitsi- ja raitaosuuksien kokonaisuudesta. Alkuperäisessä mallissa huivilla on leveyttä n. 180 cm ja korkeimman kohdan mitta on n. 45 cm. Oma huvini on vähän isompi johtuen käyttämästäni langasta: mallissa suositellaan lankaa, jonka juoksevuus on vähän yli 400 yds/ 100g, Baby Alpaca Silkin juoksevuus on 167 m/ 50g. Mutta tällainen vähän reilumman kokoinen huivi on kiva tarpeen tullen heittää hartioiden lämmikkeeksi.

Mukavaa huhtikuun viimeistä viikkoa toivotellen,

Kesää ajatellen

Vaikka kevätkin on vasta alkanut. Kun näin Lanka mutkalla -blogissa Elinan neuloman ihanan Stella-huivin, tiesin  heti, että juuri tuollaisen haluaisin viileinä kesäiltoina kietoa hartioilleni.

Hamsterivarastoistani löytyy Dropsin Baby Alpaca Silk-lankoja, joista tähän valikoitui vaalea harmaa ja harmaansininen (KnitPro cubics -pyöröpuikko 4 mm). Huivia oli tosiaan kiva ja joutuisa neuloa eikä sitä oikein olisi malttanut välillä edes laskea käsistään. Janina Kallion ohje on helppo ja selkeä ja se löytyy Ravelrysta.

Postausluonnos olikin näköjään päässyt karkaamaan jo keskeneräisenä ennen aikojaan - mutta tässä siis vähän täydennettynä toistamiseen :)
Mukavaa sunnuntaipäivää toivotellen,

Toinenkin Niittynurmi

Etsiskelin joulun alla jotakin kivaa uutta huivimallia, mutta monien mallien jälkeen päädyin sitten kuitenkin tuttuun Niittynurmeen, jollaisen olen neulonut jo aiemminkin. Niittynurmi on vaan niin kaunis malli ja kiva neulottava, ja eri värisenä se on taas ihan uudenlainen - sekä neuloa että katsella.

Huivi on neulottu Dropsin Baby Alpaca Silk -langasta (vaalea harmaa, keskiharmaa ja vaalea vanharoosa) ja muistaakseni nelosen puikoilla (KnitPron cubics - pyöröpuikot). Valmis huivi tuntuu silkkisen sileältä ja valuvalta. Tämä Niittynurmi valmistui jo hyvissä ajoin ennen joulua ja päätyi joulupakettiin ja sisaren hartioille. Baby Alpaca Silk -lanka oli uusi tuttavuus, en ole ennen tätä sitä käyttänyt, mutta siitä oli mukava neuloa ja valmiin neuleen tuntumakin miellyttää, joten tästä langasta olisi kyllä kiva tehdä jotakin muutakin.

Hyvää alkavaa viikkoa toivotellen,

Niittynurmi eilen ja tänään

Tykkäsin - ja tykkään edelleenkin - Heidi Alanderin suunnittelemasta Nurmilintu-huivimallista niin, että halusin neuloa jonkin muunkin hänen suunnittelemansa huivin ja puikoille päätyi pitkän harkinnan ja vaikean valinnan jälkeen Niittynurmi (Meadow Grass). Molemmat mallit löytyivät Ravelrystä. Lankana tässä huivissa on tummaa turkoosia (nro 330) ja tummaa harmaata (nro 501) ohutta Pirkka-lankaa, puikot 4,5 mm:n KnitPro Cubics-pyöröpuikot (taas). Huivi oli kiva neulottava niinkuin oli Nurmilintukin, mutta kuvaaminen näissä marraskuun hämärissä on sitten sitäkin vaikeampaa -  ja kuvaamisen tulokset sen mukaiset. No, niinkuin sanonta kuuluu: näillä mennään nyt!

 Ja eilisen ja tämän päivän valokuvausyritysten välissä ehti tulla...

    ...talvi!



Talvinen ja luminen viikonloppu on ilmeisesti vielä luvassa ainakin tänne Etelä-Suomeen - ihanaa viikonloppua!

Nurmilintu kotikuusessa

Näin Nurmilintu-huivin ensimmäisen kerran Kerroksia-blogissa ja ihastuin siihen heti. Huivin kiva, vähän epäsymmetrinen muoto ja kaunis neulemalli pitsiraitoineen saivat aikaan mulle kans -fiiliksen. Jonkin aikaa kesti, ennen kuin uskaltauduin aloittamaan omani, mutta tämän huivin neulominen oli paitsi joutuisaa, myös supermukavaa: riittävän yksinkertaista ja riittävän vaihtelevaa samaan aikaan.

Oma lankavalintani (harmaa Drops Delight ja pinkki Sandnes Sisu 4,5 mm:n puikoilla) ei osunut ehkä ihan nappiin, vähän ohuemmasta langasta neulepinnasta olisi tullut kauniimpi. No, seuraavaan sitten. Ja seuraava tulee kyllä - niin mukava neulottava tämä oli!

 

Lämpimille huiveille tuntuu olevankin tarvetta, tänä aamuna oli viitisen astetta pakkasta ja maa kuurasta valkoinen. Taitaa tulla - talvi!

Koukuttu huivi

Varsinainen hybriditekniikka: ei virkkaamista eikä neulomista - tai sitten molempia yhtälailla. Kokeilin koukkuamista melkein tasan pari vuotta sitten näissä kämmekkäissä,  silloin puhuin turkkilaisesta virkkauksesta. Mutta kyseessähän on siis tunisian crochet eli suomeksi koukkuaminen. Tunisian crochet hook oli jo se kämmekkäitä varten hankkimani työväline, niin että olisihan se jo siitäkin pitänyt hoksata. Tosin hakusanoilla turkkilainen virkkauskin löytyy googlaamalla monenlaisia tällä tekniikalla tehtyjä juttuja. No, vastedes taidan siis puhua ihan koukkuamisesta.

Palasin jokin aika sitten uudelleen tähän koukkuamisasiaan ja surffailin netissä etsiskelemässä, mitä hakusanoilla tunisian crochet löytyisi. Ja löytyihän sieltä vaikka mitä! En tiennytkään, että tällä tekniikalla voi tehdä kirjo-, pinta- ja pitsi - olisko ne nyt sitten koukkausta, kun eivät virkkausta eivätkä neulettakaan ole. Ja kun sitten törmäsin tähän, tiesin, että tätä on kokeiltava. En ole ennen oikein tajunnutkaan, että netissäkin on tarjolla käsityökursseja, mutta tämä oli kyllä tosi kiva ja antoisa kokemus. Tämä kyseinen "online class" sattui lisäksi juuri tuolloin olemaan hyvässä alennuksessa, hinta muistaakseni noin 11 dollarin paikkeilla. Ja kurssi on sitten vastedeskin käytössä aina tarvittaessa. Paljon muitakin kiinnostavia juttuja tuolla näyttää olevan ja ihan kunnon alennuksistakin tulee aika ajoin ilmoituksia.

Varsinaista "kurssityötä" en siis koukunnut, mutta ohjeita oli helppo soveltaa tähän omaankin projektiin. Työvälineenä oli tuollainen virkkuukoukun ja pyöröpuikon välimuoto ja huivin langoiksi valitsin Rowanin Felted Tweed -lankaa. Kutakin neljää väriä kului muutamaa grammaa vaille 50 g:n kerä - harmaata vähemmän kuin muita värejä. Langan puikkosuositus on 3 3/4 - 4 mm, mutta kun koukkuamiseen suositellaan isompaa koukkua, käytin huiviini 5 mm:n koukkua.

Ja tosi hauskaa koukkuaminen oli - ja on! Työ eteni nopeasti ja kivannäköistä jälkeäkin tällä tekniikalla mielestäni saa aikaiseksi. Jotakin muutakin täytyy ehdottomasti vielä koukuta.
Mutta nyt saa siis tuulla ja tuivertaa - eikun lämmin huivi kaulaan ja ulos syksyyn!

Villapaitaa uusiokäytössä

Villapaita (miehen, ei oma :) joutui pesukoneeseen kuumaan lämpötilaan kaksi kertaa, ensimmäisen vahingossa ja toisen tarkoituksella. Kun siis villapaita oli kertaalleen jo kutistunut, se sai vielä toisen kuuman pesun ja lopputuloksena oli mukavan tiivis huopunut neulos. Osa hihoista pääsi heti uusiokäyttöön:

 

Ensimmäisen rannekkeen kirjontamalli syntyi siinä samalla kun työ eteni, varsinainen kirjominen kun piti päästä aloittamaan heti, kun materiaalit olivat kasassa. Toiseen rannekkeeseen oli tarkoitus kirjoa samanlaiset kuviot, mutta se ei sitten ollutkaan ihan helppoa, joten oli tyytyminen vain suurinpiirtein samanlaisiin. Villapaita on palmikkoneuletta ja neulepinnan epätasaisuus toi kirjontaan omat hankaluutensa - vai pitäisikö nyt sanoa haasteensa.

Rannekkeet kaipasivat mielestäni virkattuja reunuksia ja onneksi varastoista löytyikin viime talvena neulotun huivin jämälangat, juuri sopivan ohutta lankaa tähän tarkoitukseen.

Villakirjontaa on kyllä varmasti tulossa lisääkin - siitä villapaidastakin kun on iso osa vielä jäljellä.
Niin - ja se viime talvena neulottu huivi on siis tällainen (malli - Ishbel - löytyi Ravelrystä ja lanka on Schoppel-Wollen Lace Ball -lankaa):

Lieneekö lähestyvän syyskuun ja hämärtyvien iltojen syytä kun villalangat tuntuvat taas niin houkuttelevilta!