Kirjovirkkausta

Kesävirkkaukset ovat muuttuneet syysvirkkauksiksi. Pinterestissä olen jo kauan ihastellut hurjan kauniita Latinalaisen Amerikan Wayuu Mochila -virkkauksia ja ne innostivat tutkimaan kirjovirkkauksen saloja vähän perusteellisemminkin. Pieni pussukka tuntuu sopivan kokoiselta harjoitustyöltä, joten pussukkakokelma on taas kasvanut - ja kasvaa edelleen.

Pussukoiden kuvioita on poimittu eri paikoista (turkoosi korimalli, harmaa kukonaskelkuvio, punaiset pallot oma sommitelma, vihreät nuolenpäät, punakirjavat kuviot muokattu Knitting Traditions -lehden kevään 2011 numeron Korsnäsin paidan ohjeista).

Netistä löytyi monia kiinnostavia ohjeita ja hyviä niksejä virkkaamiseen ja YouTubeakin on loppukesällä tullut tuijotelluksi ihan urakalla. Laitan tähän muistiin linkkilistan katselemistani ohjeista.
1. Pyöreää pohjaa virkatessa lisäysten paikat ovat olleet aina vähän sattuman kauppaa ja  yleensä sattuma ei ole tehnyt pohjasta riittävän tasaista. Mutta Pinterestistä löytyi ongelmaan selkeä ja johdonmukainen kuva/ohje. Näissä pussukoissa käytin tuota kuvan oikeanpuoleista ohjetta, jossa lisäykset piiloutuvat mukavasti virkkaukseen.
2. Kerroksen päättäminen ja aloittaminen pyöreässä virkkauksessa on aiheuttanut päänvaivaa, mutta siihen löytyi selkeä video täältä.
3. Värin vaihtamiseen kerroksen alussa löytyi ohje täältä.
4. Marion Verloopin YouTube-ohjeita Wayuu-virkkaukseen
katselin myös, YouTubesta löytyy useampikin hänen tekemänsä video.
Idean tupsuun bongasin Pinterestistä tästä kuvasta.
Ja netistä löytyy tietysti vaikka kuinka paljon muitakin ohjeita kirjovirkkaukseen, mutta selailun välillä on kiva yrittää ehtiä vähän virkatakin.

Edellisen postauksen jälkeen peruuttelin vähän blogiani taaksepäin ja huomasin, että kevään ensimmäiset virkkuut oli kyllä aloitettu - ja valmistuneetkin - jo maaliskuulla. Sen jälkeen virkkaaminen jäi muiden projektien jalkoihin melkein koko kesäksi, mutta on nyt jatkunut - ja jatkuu edelleen - sitäkin innokkaammin.

Kesävirkkauksia

Kesän kynnyksellä neulepuikot ovat yleensä vaihtuneet virkkuukoukkuun ja villalangat puuvillaisiin. Tänä kesänä vaihto tapahtui vasta loppukesästä, kun netissä osui silmiin kiva kirjava virkkausmalli, joka innosti ottamaan virkkuukoukun ja puuvillalangat esille.

Pussukoissa voi kätevästi säilyttää vaikka seuraavia virkkausprojekteja. Ja näiden jälkeen virkkaaminen onkin ollut käsissä - no, vähän joka välissä. Virkkausinnostuksen tuloksista enemmän, kunhan saan valokuvatuksi niitä.

Kevään merkkejä

Neulepuikkojen vaihtuminen virkkuukoukkuun on kässyharrastuksissa varma kevään merkki. Mitään erityistä virkkaussuunnitelmaa ei lankoja esiin penkoessa ollut, mutta pussukkahan olisi sopivan pieni kiva aloitus. Pikkuneliöt on virkattu yhteen työn edetessä, joten paloja ei tarvinnut erikseen ommella tai virkata yhteen. Mutta lankojen päättelyltä tämä konsti ei säästänyt - ja niitähän riitti. Vetoketju ja vuori on ommeltu käsin kiinni pussukkaan. Pussukan koko on noin 18 x 15 cm.

Ja ensimmäisen pussukan valmistuttua virkkaaminen jatkui toisella ja kolmannella pussukalla. Näiden pussukoiden virkkaaminen on aloitettu vetoketjusta. Netistä löytyi mielestäni kiva idea: vetoketju kiinnitetään virkkaamalla kiinteä silmukka kaksi kertaa samaan kohtaan. Pussukoissa ei ole vuoria, joten viimeistelyksi riitti lankojen päättely. Ai niin, virkattujen raitojen lisäksi valmiisiin pussukoihin on tehty vielä muutama raita ketjuvirkkauksella. Kokoraidallisen pussukan koko on noin 15 x 16 cm, musta-valkoinen raitapussukka on vähän pienempi.

Ja hei, kun on hyvään alkuun päässyt ja lankojakin vielä riittää, niin lisää pussukoita on tulossa! Viimeisimmistä puuttuu vielä vetoketju ja viimeistely.Kaikki pussukat on virkattu Mayflower Cotton 8 -langasta koukulla nr 2.

Iloista kevättä toivotellen,

Hygge-huivi

Tämäkin kuuluu sarjaan "vihdoinkin valmis":  Hygge-huivi, Scheepjes CAL 2017. Huivi valmistui kyllä jo viime keväänä lumien sulamisen aikaan, mutta jäi odottelemaan sopivaa vuoria. Päässäni oli mielikuva tietynlaisesta vuorista, mutta en tiennyt, mahtaisiko sellaista kangasta löytyä mistään. Kunnes tänä syksynä näin juuri sopivaa Liberty-kangasta netissä ja huivi sai vuorin.

Hygge-huivi oli ihan hurjan kiva projekti, virkkausta ja ristipistokirjontaa sopivasti vuorotellen. Ja langoistakin tykkään, harmaa pohjavärilanka oli kiva virkattava, mutta todella hankala ja takkuinen purettava!

Iloisen kirjava lankapaketti houkutteli heti virkkaamisen ja kirjomisen pariin, vaikka ehdinkin noita värejä työn edetessä muutamaan kertaan vähän epäillä. Mutta nyt huivin valmistuttua olen tosi tyytyväinen värivalintaani, tykkään koko huivista ja sen kirjontakuvioista ja väreistä paljon!

Huivin testilappusesta valmistui Hygge-ohjeiden mukaan vielä sievä neulatyyny, jonka täytteeksi käytin kirjonnasta jääneet langanpätkät.

Ja vaikka syksy on kulunut varsin lämpimissä säissä niin kyllä kai niitä viileitä huivi-säitäkin ennen pitkää on taas odotettavissa!

Virkatut sukat

Alkukesän Hämeenlinnan reissulla Wetterhoffin myymälän hyllyn reunassa roikkui niin sievät virkatut sukat, että innostuin kokeilemaan sukkien virkkaamista. Wetterhoffilta lähti mukaan kivaa joustavaa Regian Cotton Denim Color -puuvillasukkalankaa, sukkien ohje on kai jokus ollut jossakin lehdessä. Sopivan kokoisten sukkien aikaansaamiseksi ohjeen silmukkamääriä oli vähennettävä jonkin verran johtuen varmaan sekä omasta virkkauskäsialastani että käyttämästäni langasta.

Sukkien virkkaaminen olikin tosi kiva pieni projekti, virkkaaminen oli joutuisaa, sukat valmistuivat nopsasti ja lopputuloskin on mielestäni onnistunut. Virkkaminen aloitettiin kärjestä ja kantapää on tehty jälkikäteen, kantapääkiilan lisäykset on tehty pylväistä virkatun pohjan kummassakin reunassa. Virkattuja sukkia taitaa syksyn mittaan tulla lisääkin.

Sukat valmistuivat jo heinäkuussa niittyhumalan vielä kukkiessa pihalla, kuten kuvista näkyy - miten äkkiä kesä onkaan taas mennyt!

Välipalavirkkauksia

Lankapussin pohjalta osui muita lankoja penkoessa käteen kaksi pientä trikookudejämäkerää, kummatkin valkoisia, mutta eri paksuisia kuteita, jääneet yli parista kauan sitten valmistuneesta projektista. Siispä koukku käteen ja kokeilemaan, miten pitkälle jämäkerät riittävät.

Sen enempiä suunnittelematta virkkailin ensin ohuempaa kudetta, josta riitti pienen patalapun kokoiseen palaan ja paksummasta kuteestakin kuin ihmeen kaupalla samankokoiseen palaan.

Ja mikä ihmeellisintä, ohuempaa kudetta jäi jäljelle 40 sentin pätkä ja paksumpaa kudetta 10 sentin pätkä. Joskus siis näinkin päin - useammin lankaa tuntuu projektin lopussa puuttuvan juuri tuon verran!

Piilosilmukkavirkkausta

Mukanani on monet vuodet kulkenut äidiltäni saamani villalapaset, joiden kaunista pintaa ja kivaa kuviointia olen ihaillut ja toisaalta ihmetellyt niiden tekotapaa. Nyt ihan sattumalta netissä tuli vastaan saman näköiset lapaset ja googlailemalla löytyi tekotavalle/tekniikalle lukuisa määrä erikielisiä nimityksiä kuten bosnian crochet, shepherd's crochet, pjoning, smygmaskvirkning - ja suomeksi ihan vain piilosilmukkavirkkaus - siis varsin yksinkertainen ratkaisu kauan askarruttaneeseen ongelmaan! Miehen Tikkuripaidasta oli jäänyt yli reilu määrä ihanaa suomenlampaan villalankaa ja ryhdyin kokeilemaan, miten piilosilmukkavirkkaus onnistuisi. Sopivaa virkkuukoukun kokoa piti jonkin kerran testailla ja lapasen kokokin oli ensin vähän hakusessa, mutta muutaman kokeilun ja purkamisen jälkeen homma alkoi sujua. Ja arvatkaa, oliko kivaa!

 Ja tietysti myös mies sai piilosilmukkalapaset.

Molemmat lapaset on viimeistelty poronnahkaisilla ripustuslenkeillä.

Lapaset on virkattu ihan tavallisella 3,5 numeron koukulla, mutta netistä löytyi juuri tähän virkkaukseen tarkoitettu kaunis virkkuukoukku - ja sellainenhan löytyy nyt myös omasta virkkuukoukkukokoelmastani. Olen ehtinyt virkata sillä vasta muutaman testisilmukan - ja sen otan kyllä käyttöön seuraavalla piilosilmukkavirkkauskerralla!

Niin, ne vanhat piilosilmukkalapasethan ovat moniväriset, joten harjoiteltavaa riittää!

Hyvää talviviikkoa toivotellen,

Kalalankapussukoita

Lapin lomalla oli edellisessä postauksessa esittelemieni sisnarukkastarpeiden lisäksi mukana myös vähän kalalankaa ja virkkuukoukku. Telkkarin ääressä oli mukava virkkailla iltaisin ja erikokoisille pussukoillehan on aina tarvetta.

Pussukoiden viimeistely vetoketjuineen ja lenksuineen jäi tehtäväksi vasta loman jälkeen ja kuvatkin on otettu täällä eteläisen Suomen hupenevilla hangilla ja kevätauringossa.

 Aurinkoista pian alkavaa viikkoa - pian ollaan huhtikuussa!

Kesäreissun kässyt

Kesäreissu pohjoiseen on takana, pohjoisimpana kohteena Berlevåg Varangin niemimaalla jäämeren rannalla. Rantaloma siis. Lämpötila 10 asteen molemmin puolin, jäämeren lämpötila kai juuri ja juuri plussan puolella. Mutta valoa riitti ympäri vuorokauden ja pohjoisen maisemat ovat sykähdyttävän upeita.

Ja kässyjähän pitää reissussa aina olla mukana ihan kaiken varalta, vaikka yleensä kässypussi palaa avaamattomana ja koskemattomana takaisin kotiin. Mutta tällä reissulla piti ottaa virkkuukoukku ja lanka esille, kulkuneuvon ikkunaverhoihin kun oli kesken matkaa saatava jonkinlaiset pidikkeet. Reissukäsityönä syntyi siis kaksi noin puolentoista metrin pätkää ketjusilmukoita :)

Nyt voi sitten taas kaivaa virkkaukset ja neulomukset esiin ja istua käsitöiden ääreen muistelemaan hienoa reissua - ja suunnittelemaan uusia!
Ihania elokuun päiviä ja tummenevia iltoja!

Virkattu kännykkätuki

Mies tykkää lueskella päivän lehtiä kännykästään pöydän ääressä ja yrittää haalia milloin mitäkin kännykän alle, jotta se pysyisi sopivassa lukuasennossa. Kun Pinterest sitten yhtenä päivänä tarjosi pinnattavakseni virkattua kännykkätukea, niin sehän oli siinä!

Kännykkätuen - vai pitäisikö sanoa kännykkätyynyn - kulmaan kiinnitin pätkän nahkanauhaa tasaniitillä lenkiksi, josta tyynyn voi ripustaa koukkuun silloin kun se ei ole käytössä.

Suhtauduin aluksi vähän varauksella tämän kännykkätuen toimivuuteen, mutta ihan syyttä. Se hoitaa tehtävänsä ihan loistavasti, ja kännykän voi laittaaa siihen vaakaan tai pystyyn. Ja tabletin kanssakin se toimii, kun tabletti on vaaka-asennossa.




Käyttämäni ohje löytyy täältä. Muutaman pikku muunnelman tein omaan virkkuuseeni. Aloituksessa on 25 silmukkaa, kuten mallissakin, mutta lanka on erilainen. Isomman tyynyn jälkeen virkkasin yhden ylimääräisen rivin kiinteitä silmukoita ennen pienemmän tyynyn aloittamista niin, että kännykkä pysyy paremmin paikoillaan. Ja jossakin  kohdassa ohjetta taisin vähän oikaista :)

                            Ja voitteko uskoa - vihreää muurausnarua jäi jäljelle tämän verran:

Joitakin muitakin pieniä juttuja sadepäivinä on valmistunut - niistä myöhemmin.
Aurinkoa viikkoon!

Pari pussukkaa

Palloilla ja rusetilla. Kehyksillä ja vetskarilla. Pinkit pallokehykset on jo hyvän aikaa odottaneet pussukkaa, mutta kun en oikein ole tiennyt minkälaista, niin odotus on venähtänyt.

Pussukan pyöreä pohja onnistui toisella yrittämällä - ensimmäisellä kerralla levennyskohtia oli yksi enemmän eikä pohjasta tullut suoraa. Toisella kerralla aloituksessa on seitsemän kiinteää silmukkaa ja lisäyskohtia joka kerroksella on samoin seitsemän.

Mutta kaikki ei mennyt ihan niinkuin suunnittelin. Edellisessä postauksessa esittelemäni muurausnarupussukan suora sauma -tekniikka ei näissä pussukoissa sitten toiminutkaan, vaan sauma  nojailee kevyesti oikealle. Tekniikka siis toimi muurausnarussa, mutta ei tässä Novitan kotiväki kartano -langassa - mistä lie johtuu. Mutta saa kelvata noin, onhan se kuitenkin melko siisti.

Toukokuu päättyy tänään ja kesä alkaa huomenna ihan virallisestikin. Toivottavasti aurinkoinen ja lämmin kevätaika vaihtuu aurinkoiseksi ja lämpimäksi kesäksi!