sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Valaanpyrstöjä

Yksi viime kesän kesäreissun mieleenpainnuvimmista elämyksistä oli valassafari Pohjois-Norjan Andenesissä. Heinäkuun lopussa sää oli sielläkin poikkeuksellisen lämmin eikä pipolle ja hanskoille ollut tarvetta - kameralle sen sijaan oli sitäkin enemmän!



Hienon elämyksen inspiroimana halusin heti reissusta kotiin palattuamme värkätä hopeasta pikkuruiset valaanpyrstökorut. Niitä katsellessa voi palata kesäisen elämysretken fiiliksiin - ja vähän jo haaveilla seuraavasta.




Lämpimän päivän jälkeen lämmin ilta, mittari näyttää puoli kuuden maissa illalla vielä  + 13,2° C.
Hyvää alkavaa lokakuun viikkoa toivotellen,

perjantai 21. syyskuuta 2018

Vihdoinkin valmis!

Kesän alussa otin keskeneräisten kasasta esiin vuosia vanhan neuletakintekeleen. Neuleen takakappaletta oli neulottuna parikymmentä senttiä ja ilmeisesti jotakin olin jo purkanutkin, koskapa puolen kerän verran lankaa oli kiharalla. Mallia ei ollut eikä oikein tarkkaa mielikuvaakaan, millaisen neuletakin olin ajatellut tehdä. Lankaa oli muistaakseni kymmenisen 50 gramman kerää - mahtaakohan samaa bambulankaa enää olla edes saatavana. Päätin jatkaa jo aloitettua helppoa pitsineuletta ja neuloa mahdollisimman suoran ja yksinkertaiseen mallin. Jännitin koko neulomisen ajan, riittääkö lanka vai loppuuko kesken. No riitti se ihan just ja just, ja jäljellekin jäi noin kaksi metriä!





Kiinnitykseen käytin pitkään hilloamani joskus Eurokankaasta ostetun valkoisen monireikäisen napin, johon mahtui juuri sopivasti yksi Norwich-stitch (tietysti, koska meidän koira-perheenjäsenemme on Norwich - tarkemmin siis Norwichin terrieri). Toinen samanlainen nappi on vielä odottamassa sopivaa paikkaa.



Neuletakki on kuvattu elo-syyskuun vaihteessa Viron reissulla Pärnussa. Ihana kaupunki, paljon katseltavaa ja nähtävää - ja löytyihän sieltä tietysti vähän villalankaa ja pellavaakin mukaan!

lauantai 8. syyskuuta 2018

Virkatut sukat

Alkukesän Hämeenlinnan reissulla Wetterhoffin myymälän hyllyn reunassa roikkui niin sievät virkatut sukat, että innostuin kokeilemaan sukkien virkkaamista. Wetterhoffilta lähti mukaan kivaa joustavaa Regian Cotton Denim Color -puuvillasukkalankaa, sukkien ohje on kai jokus ollut jossakin lehdessä. Sopivan kokoisten sukkien aikaansaamiseksi ohjeen silmukkamääriä oli vähennettävä jonkin verran johtuen varmaan sekä omasta virkkauskäsialastani että käyttämästäni langasta.



Sukkien virkkaaminen olikin tosi kiva pieni projekti, virkkaaminen oli joutuisaa, sukat valmistuivat nopsasti ja lopputuloskin on mielestäni onnistunut. Virkkaminen aloitettiin kärjestä ja kantapää on tehty jälkikäteen, kantapääkiilan lisäykset on tehty pylväistä virkatun pohjan kummassakin reunassa. Virkattuja sukkia taitaa syksyn mittaan tulla lisääkin.



Sukat valmistuivat jo heinäkuussa niittyhumalan vielä kukkiessa pihalla, kuten kuvista näkyy - miten äkkiä kesä onkaan taas mennyt!

lauantai 25. elokuuta 2018

Kesäreissu pohjoiseen

Eikä silmukan silmukkaa - kudin oli kyllä mukana, mutta sen mukanaolo ei pohjoisen upeissa maisemissa edes muistunut mieleen! Lofootit jättivät viime kesänä lähtemättömän jäljen, joten sinne halusimme uudelleen. Sen jälkeen matka jatkui Andøyalle ja sieltä muutaman päivän jälkeen lautalla Senjan saarelle. Parin viikon reissun verran kerättiin lisää niitä lähtemättömiä jälkiä.








Kudin tuli siis takaisin kotiin samassa pisteessä kuin se oli lähtiessä, mutta muutama aiemmin valmistunut kässy oli matkassa mukana ja käytössä. Aurinkohatulle oli tarvetta pohjoisessakin ja matkatyyny on aina reissussa mukana. Kangas löytyi aikoinaan Spoonflowerista ja juuri tuollainen tyynyhän me tarvittiin! Tyynyn auto muistuttaa hauskasti Lofoottien Sakrisøyn kalakaupan pihassa turskalastissa ollutta autoa.




Joitakin käsitöitäkin on kesän aikana tullut värkätyksi, mutta niiden valokuvaamiseen ja blogiin päivittämiseen saakka en ole - vielä - päässyt. Alkukesällä mieli oli kihelmöivässä reissun odotuksessa ja valmisteluissa, itse reissu oli tietysti ihan oma unohtumaton lukunsa ja nyt sitten katsellaan reissukuvia ja muistellaan kaihoisasti hienoa matkaa - ja ehkä vähän jo suunnitellaan seuraavaa kesäreissua.

perjantai 20. heinäkuuta 2018

Kesäneuleita

Neulominen on yleensä kesän tullen vaihtunut virkkauksiin ja neulepuikot ovat saaneet lomailla, mutta tänä kesänä oli pakko kaivaa puikot kesäsäilöstä. Kävimme taannoin sisaren kanssa kesäretkellä Hämeessä, yhtenä kohteena oli Wetterhoffin talo Hämeenlinnassa ja erityisesti tietysti Wetterhoffin käsityömyymälä. Myyjän yllä oli niin kiva keeppi, että hyllystä lähti mukaan kahdet keeppilangat. Ohje on Wetterhoffin ilmaisohje, siinä keeppi on tosin tehty eri langasta, mutta sain mukaani hyvät vinkit Sandnesin Tynn Line -langasta neulottavaan versioon.




Tynn Line on puuvilla-viskoosi-pellavasekoitelanka, neulottu pinta näyttää pellavaiselta ja  keeppi on ihanan ilmava ja kevyt. Malli oli kiva neulottava, paljon suoraa ja reunoissa muutama silmukka helposti muistettavaa pitsimallia, joten sutjakasti ne valmistuivatkin toinen toisensa perään. Keepit on neulottu 2,25 pyöröpuikolla. Mukava kesäillan neule - sekä neuloa, että pitää.


Koukkasimme myös ihmettelemässä Kantolan muraalia Hämeenlinnassa. On se kyllä ihan mahtavan hieno!


Terveisin ukkosen keskeltä,

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Vihreitä kiviä ja hopeaa

Kesäkuu meni yhdessä hujauksessa - toivottavasti tätä heinäkuuta riittäisi vähän pidempään! 
Nämä vihreäkiviset korut ovat valmistuneet jo keväällä, nyt kesällä koruilu on jäänyt neulomusten ja virkkausten jalkoihin. Sormuksen kivi on vihreä onyx, halkaisijaltaan 10 mm, sen viereen on istutettu pikkuinen kirkas cubic zirconia. Sormuksen pinta on sulatettu ryppyiseksi ja myös sormuksen reunat on sulateltu epätasaisiksi.





Kaulakorun vihreät helmet ovat isoja, halkaisijaltaan 16-millisiä värjättyjä akaatteja. Hopeinen ketju on muinaisketjua ja riipuksena on ohuesta, keveästä valmisketjusta väsätty tupsu. Korun pituus on noin 80 cm.









Hyvää alkavaa viikkoa ja mukavia heinäkuun päiviä toivotellen,

sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Ja yhtäkkiä oli kesä!

Kaikenlaisia käsitöitä on ollut kevään mittaan vireillä ja jotakin valmistunutkin, mutta yhtäkkiä kesäksi kääntynyt kevät on houkutellut vain oleilemaan ja ihmettelemään eikä valmistuneita ja jo kuvattuja juttujakaan ole malttanut istahtaa päivittämään tänne blogiin. Korupöydälle alkoi kevään tullen kertyä vihreää ja se näytti niin kauniilta hopean ja makeanvedenhelmien kanssa, että tuolla yhdistelmällä syntyi muutama koru ranteeseen pidettäväksi yhdessä tai erikseen - miten milloinkin.



Vihreät pyöreät helmet ovat värjättyä akaattia, siruhelmet malakiittia. Kirkkaat värittömät helmet ovat vuorikristallihelmiä ja hopeinen kalanruotoketju on jo vanhempaa tuotantoa. Valkoiset makeanvedenhelmet on solmittu kirkkaanvihreällä helmisilkillä, koristeena lukossa Swarovskin kristallihelmiä. 

                            







Ja kaulalle ja sormiinkin vihreää on valmistunut - niistä erikseen vähän tuonnempana.
Mutta sitä ennen: suloista suven alkua!