sunnuntai 28. elokuuta 2016

Jämähopeasormus

Korupöydälle purkkiin kertyy erilaisista koruprojekteista pientä hopeasilppua, jolle on kiva kehittää käyttöä uusissa koruissa. Tällä kertaa sormuksessa. Ison hopearenkaan sisälle on sulatettu hopeasilppua, lopputulos on aina yllätys - vähän niin kuin uudenvuoden tina. Samaa ideaa olen toteuttanut aiemminkin muun muassa vaaleanpunaisten helmien riipuksessa ja nahkakorun riipuksessa.





Ja vielä sormikuva, josta näkyy sulatteluprojektin koko.


Aurinkoista elokuun viimeistä sunnuntaita!

tiistai 23. elokuuta 2016

Jäämeren kivi -hopeasormus

Jäämeren rannalla oli ihanaa käveleskellä ja ihailla paitsi avointa ulappaa ja upeita maisemia, myös vuoroveden rantaan tuomia kiviä, simpukankuoria ja meren hiomia lasinpaloja. Muutaman poimin mukaanikin - ja nyt ihmetyttää, miksi vain muutaman! Yksi Jäämeren rannalta tuomistani kivistä sai paikan sormuksesta.





No, sinne ne jäivät, kauniit kivet - pitää kai ruveta suunnittelemaan uutta reissua Jäämerelle.

tiistai 9. elokuuta 2016

Hakaneuloja hopeasta

Aiemmin kesällä lomareissua odotellessa hurahdin värkkäämään hakaneuloja hopeasta. Ajatus hopeisista hakaneuloista lähti kauan sitten tekemistäni yksinkertaisista neuloista, jotka tulivat vastaan korutarvikkeita penkoessani. Ja sen jälkeen inspiraatiota vauhditti vielä kierros Pinterestissä. No, hakaneulojen värkkääminen olikin niin kivaa puuhaa, että ensimmäisen jälkeen tein vielä toisen. Ja sitten vielä yhden - ja vielä yhden, ja vielä yhden. Kaiverruksilla ja ilman. Ensin pienempiä ja viimeisinä vähän isompia.





Pienimmän hakaneulan pituus on vähän yli neljä senttiä ja isoimman vähän vaille seitsemän senttiä.



Näitä ensimmäisiä hakaneuloja tehdessä oli mielessä ne tavalliset ihan perinteiset hakaneulat.Toisen pituus on viisi senttiä ja toisen viisi ja puoli senttiä.



Nurjalta puolelta neulat näyttävät tältä:



Viimeiset ja isoimmat hakaneulat on ajateltu huivitarkoituksiin, mutta sopinevat ihan sellaisenaankin vaikka villapaidan koristukseksi.



Ja vielä ne korumateriaalilootasta löytyneeet vanhat neulat:


Kiillotusrummussa pyörii jo jotakin reissun innoittamana valmistunutta ja lisää on tekeillä. Keskeneräiset virkkaukset ja neulomukset saavat vielä vähän aikaa odottaa.

perjantai 5. elokuuta 2016

Kesäreissun kässyt

Kesäreissu pohjoiseen on takana, pohjoisimpana kohteena Berlevåg Varangin niemimaalla jäämeren rannalla. Rantaloma siis. Lämpötila 10 asteen molemmin puolin, jäämeren lämpötila kai juuri ja juuri plussan puolella. Mutta valoa riitti ympäri vuorokauden ja pohjoisen maisemat ovat sykähdyttävän upeita.





Ja kässyjähän pitää reissussa aina olla mukana ihan kaiken varalta, vaikka yleensä kässypussi palaa avaamattomana ja koskemattomana takaisin kotiin. Mutta tällä reissulla piti ottaa virkkuukoukku ja lanka esille, kulkuneuvon ikkunaverhoihin kun oli kesken matkaa saatava jonkinlaiset pidikkeet. Reissukäsityönä syntyi siis kaksi noin puolentoista metrin pätkää ketjusilmukoita :)


Nyt voi sitten taas kaivaa virkkaukset ja neulomukset esiin ja istua käsitöiden ääreen muistelemaan hienoa reissua - ja suunnittelemaan uusia!
Ihania elokuun päiviä ja tummenevia iltoja!

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Kursseilua ja hopeakoruja

Kesän hopeakurssi on takana, uusia oppeja saatu - ja muutama korukin valmistui.
Viikinki-kristallipallojen kuvia olen ihaillut eri puolilla netissä jo kauan ja toivonut osaavani joskus itsekin tehdä sellaisen. Toiveikkaana olen jo muutama vuosi sitten hankkinut sitä varten ison, halkaisijaltaan 20 millisen vuorikristallipallonkin. Täytyy myöntää, että tekeminen tuntui paikoin aika työläältä, mutta tehdessä oppi paljon uusia ja hyödyllisiä juttuja - ja lopputuloskin on  mieleinen, vaikkei ihan esikuviaan vastaakaan. Alkuperäiset viikinki-kristallipallot ovat peräisin Gotlannista noin 900-1200 -luvulta. Tukholman historiallisen museon "We call them Vikings" -näyttelyn esineistön Flickr-albumista löytyy kuva tällaisesta aidosta ja alkuperäisestä Gotlannista löytyneestä Viikinki-kristallipallosta.


Pinkki akaatti-kivi on istutettu kaulakoruun, jonka toiselle puolelle on sahattu pikkuinen sydän. Koru on pieni, akaatin halkaisija on 14 mm.


Alkutekijöissään ollut sormus valmistui myös - lähes samanlaisen kruunuistutuksen olen tehnyt viime talvena. Tässä kivenä on 10-millinen vaalenapunainen cubic zirconia ja rungon leveys on noin 5 mm.


Pääsin kokeilemaan myös uutta materiaalia/tekniikkaa. Emaloinnista en ole koskaan oikein innostunut, se on tuntunut kovin mutkikkaalta ja hankalalta. Kun nyt tuli tilaisuus kokeilla matalassa lämpötilassa poltettavaa emalia, innostuin kokeilemaan. Emalointikokeilua varten värkkäsin erimuotoisia matalia hopeakuppeja, jotka emaloinnin jälkeen liitin yhteen ja täydensin paksuilla renkailla rannekoruksi. Rannekorun kaveriksi syntyi lisäksi parit emaloidut korvikset ja jotakin muutakin pientä emalointijuttua tein.



Ihan loppumetreillä piti vielä värkätä yksinkertaistakin yksinkertaisemmat kirjojan korvikset, pienet hopeiset ristipistot:


Ja jotakin muutakin kuin valmiita koruja kurssilta aina jää mukaan: keskeneräistä ketjua, korvispohjia, sormusaihioita - ja ennen kaikkea innostusta ja uusia ideoita!

Sateen keskeltä aurinkoista viikonloppua toivotellen,

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Virkattu kännykkätuki

Mies tykkää lueskella päivän lehtiä kännykästään pöydän ääressä ja yrittää haalia milloin mitäkin kännykän alle, jotta se pysyisi sopivassa lukuasennossa. Kun Pinterest sitten yhtenä päivänä tarjosi pinnattavakseni virkattua kännykkätukea, niin sehän oli siinä!




Kännykkätuen - vai pitäisikö sanoa kännykkätyynyn - kulmaan kiinnitin pätkän nahkanauhaa tasaniitillä lenkiksi, josta tyynyn voi ripustaa koukkuun silloin kun se ei ole käytössä.

Suhtauduin aluksi vähän varauksella tämän kännykkätuen toimivuuteen, mutta ihan syyttä. Se hoitaa tehtävänsä ihan loistavasti, ja kännykän voi laittaaa siihen vaakaan tai pystyyn. Ja tabletin kanssakin se toimii, kun tabletti on vaaka-asennossa.




Käyttämäni ohje löytyy täältä. Muutaman pikku muunnelman tein omaan virkkuuseeni. Aloituksessa on 25 silmukkaa, kuten mallissakin, mutta lanka on erilainen. Isomman tyynyn jälkeen virkkasin yhden ylimääräisen rivin kiinteitä silmukoita ennen pienemmän tyynyn aloittamista niin, että kännykkä pysyy paremmin paikoillaan. Ja jossakin  kohdassa ohjetta taisin vähän oikaista :)

                            Ja voitteko uskoa - vihreää muurausnarua jäi jäljelle tämän verran:


Joitakin muitakin pieniä juttuja sadepäivinä on valmistunut - niistä myöhemmin.
Aurinkoa viikkoon!

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Riipuksia

Sää on toukokuun helteiden jälkeen vähän viilentynyt ja korupöydän ääressäkin on taas malttanut istua sen verran, että Swarovskin riipukset ja helmet ovat vihdoin saaneet ripustimet. Helmet ovat isoja, halkaisijaltaan 16 millisiä. Kristalliriipus on Gaultierin Swarovskille suunnittelema, samanlaiseen riipukseen tein ripustimen jokin aika sitten, silloin ripustinta koristamassa oli hopeinen tähti, nyt messinkisydän.




Aurinkoa viikkoon!