perjantai 10. huhtikuuta 2020

Pääsiäiskukkia

Kun oikeiden pääsiäiskukkien hankkiminen kaupasta ei nyt pääsiäisen alla onnistunut, oli pohdittava jotakin korvaavaa niiden sijaan. Jossakin kohtaa menneisyydessä on jäänyt jemmaan ja oikeastaan jo unohduksiinkin kassillinen erivärisiä paperinaruja. Kun kassista sattui löytymään sopivan värisiä naruja, niistä syntyi pääsiäisnarsissien korvikkeeksi nippu keväisiä krookuksia.


Paperinaruaskartelu oli aika suosittua yhteen aikaan ja naruista askarreltiin monenlaisia paperikukkia avaamalla naru ja kääntelemällä se sitten terälehdiksi. Heteet syntyivät avaamattomasta paperinarusta ja heteet ja terälehdet sidottiin paperinarulla yhteen niin, että narusta muodostui kukan varsi. Näiden krookuksien terälehdet on käännelty kaksinkertaisesta avatusta paperinarusta ja sidottu kukkavarren  ja hedenipun ympärille pienellä pätkällä ohutta rautalankaa. Lehdiksi on avattu muutama pätkä vihreää paperinarua. Aika hidasta näiden näpertely on, mutta mukavaa. Ja lopputuloksestakin kyllä tykkään.




Valokuva-arkistojen uumenista löytyi pari kuvaa paperikukkaseppeleestä, joka syntyi eräänä kesänä, kun istuimme sisareni kanssa värkkäämässä paperinarukukkia yömyöhään saakka. Ja voi että se oli hauskaa!



Hyvää pääsiäisen aikaa!

torstai 2. huhtikuuta 2020

Jämälankapeitto

Jämälankalaatikko on täyttynyt erivärisistä ja -kokoisista lankakeristä, vaikka aina välillä jotain jämälankaprojektia on tullut värkätyksikin. Laatikossa on paljon seitsemän veljestä -sukkalankoja ja jämälankaprojektitkin ovat tähän saakka olleet sukankutimia. Viime kesänä jämälankavarasto vajeni 15 sukkaparin verran ja pari vuotta sitten Australian Master Chef -ohjelmaa katsellessa valmistui myös muutama sukkapari. Jämälankalaatikko on siis kyllä vajentunut, mutta villasukkalaatikko täyttynyt, joten jotakin muuta kuin sukkia oli puikoille nyt saatava:



Tämäkin jämälankaprojekti alkoi Australian Master Chef -ohjelmaa katsellessa, kapeiden ja pitkien soirojen neulominen oli telkkaria katsellessa oikein sopivaa ja mukavaa hommaa. Lankoja päättelin ensin samaan tahtiin neulomisen kanssa, mutta kun neulominen oli mukavampaa kuin päätteleminen, niin suuri osa langoista jäi pääteltäväksi vasta ennen palojen yhdistämistä.





Alkutalven hiihtolomalle pakkasin mukaan soirot sekä yhden lankakerän niiden yhteen ompelemista varten ja kotimatkalle sainkin sitten pakata valmiin peiton.




Peitto on neulottu enimmäkseen 7 veljestä -langoista, mukana myös joitakin muita jämälankoja, joista osa ohuempia ja neulottu kaksinkertaisina. Soiroissa on 30 silmukkaa ja muistaakseni 576 kerrosta aina oikein -neuletta. Soirot on ommeltu nurjalta puolelta kerros kerrokselta yhteen harmaalla 7 veljestä -langalla. Tykkään paljon lopputuloksesta ja jämälankalaatikkokin vajeni ilahduttavan paljon!

keskiviikko 11. maaliskuuta 2020

Vanhat farkut uuteen käyttöön

Vanhat farkut ovat olleet kaapissa odottamassa uutta käyttöä, mutta tarpeeksi kivaa ideaa ei ole tullut mieleen - ennen kuin nyt, kun ompeluinnostus on muutoinkin ollut päällä. Jemmassa oli siis kahdet samanlaiset farkut, joista pientä palapeliä laatimalla syntyi oikein käyttökelpoinen ja kiva työessu.




Farkkujen vyötarökaitale toimii niskalenkkinä ja lahkeenkäänteet vyötäröhihnoina.Niskalenkin/vyötärökaitaleen napinläpeen voi ripustaa jotakin pentä. Kaitaleen toisen pään kiinnitys on vielä kehitteillä joten kiinnitys toimii toistaiseksi hakaneulalla. Takatasku on nyt etutasku ja toisten farkkujen lahkeista riitti iso tasku eteen. Somisteeksi ompelin poronnahkasta ylemmän taskun viereen kynänpidikkeen ja alemman viereen työkalulenkin. Toisista farkuista jäi jäljelle vielä sortsien verran, muutoin farkkujen materiaalit tuli aika tarkkaan käytetyksi. Vanhat Seppälän farkut pääsivät vielä hyvään käyttöön!

lauantai 7. maaliskuuta 2020

Pieniä ompeluksia

Pitkästä, pitkästä aikaa innostuin taas koneella ompelemisesta. Kauan sitten ompelin aika paljonkin, mutta jossakin vaiheessa se sitten vain jäi ja tilalle tuli muita käsityöjuttuja. Nyt koko ompeluinnostus alkoi sisaren uudesta ompelukoneesta ja sen monenlaisista paininjaloista. En ollut tiennytkään, että ompelukoneeseen saa niin monenlaisia paininjalkoja! Oma ompelukoneeni on tosi vanha, mutta ilokseni netistä löytyi saksalainen ompelukonekauppa, josta oli saatavissa vaikka minkälaisia paininjalkoja minunkin vanhaan koneeseeni. Niitä odotellessa kaivelin kangasvarastojani ja verryttelin ompelemista pikku ompeluksilla.

Läppärille on kaivattu kuljetuspussia jo jonkin aikaa. Sellainen syntyi paksusta armeijan villakankaasta, jota tuli joskus hankituksi - kun edullisesti oli saatavissa. Vuori on puuvillakangasta ja kankakaiden välissä on vielä pehmusteena levyvanua. Sivutaskuun mahtuu hyvin hiiri ja muita tarpeellisia tarvikkeita.





Paksuhkosta pellavakankaasta ommeltu kännykkäpussukka valmistui sekin ihan tarpeeseen. Kuunteluun käyttäessä kännykkään tarvitsee sopivan väljän pussukan ja sopivan mittaisen hihnan. Pussukka on koristeltu kirjo-ompeleilla, joita koneessani on ihan hyvä määrä, mutta joita ei ole juurikaan tullut käytetyksi. Ehkä vastedes enemmän.



Liberty-kankaasta ommeltu pussukka on tehty jo aikaisemmin - taisi olla vähän sen jälkeen, kun olin tilannut Hygge-huivini vuoria varten Liberty-kangasta - ja vuorikankaan lisäksi siis vähän muutakin Liberty-kangasta. Pussukkaan mahtuu kätevästi kännykkä, avaimet ja jotakin muutakin pientä.



Nettiä selaillessa on tullut vastaan useampikin ompelukoneeseen kiinnitettävä neulatyyny. Sellaiselle oli tarvetta omassa koneessanikin, joten sellainen piti sommitella. Neulatyyny on ommeltu pellavakankaasta, sen pohjalla on kartonkipala ja täytteenä polyesterivanua. Neulatyyny on kiinni leveässä kuminauhassa, jonka päät saa kiinni toisiinsa pienillä hakasilla. Tyynyyn saa nuppineulojen lisäksi kiinnitetyksi clipsit. Hyvin toimii!


Paininjalat ovat nyt jo tulleet - ihan kaikkia niistä en ole ennättäyt vielä kokeillakaan - ja ompelu jatkuu. Pestyjä ja silitettyjä kankaita on odottamassa ompelemista ja jotain on valmiinakin jo.
Edellinen postaus onkin joulukuulta. Yhtä ja toista on tässä välissäkin siis tullut värkätyksi, mutta blogiin saakka eivät ole päässeet - vielä. Lisää värkkäyksiä on siis tulossa.
Hyvää maaliskuista viikonloppua toivotellen,

tiistai 24. joulukuuta 2019

torstai 19. joulukuuta 2019

Joulukoru

Joulukorun tekeminen on ollut mielessä jo monena jouluna, mutta kun idea ei oikein ole kirkastunut, on suunnitelma jäänyt hautumaan aina seuraavaan jouluun. Nyt joulun alla suunnitelma sai hahmon ja mulla on joulukoru - juuri ja juuri ajoissa! Rintakoru on väännelty 1,2mm:n pyöreästä hopealangasta, jota on sen jälkeen työstetty vähän litteämmäksi. Kuusen oksille on istutettu koristeiksi erivärisiä cubic zirconia -kiviä, koot 3mm, 4mm ja 5mm, ja latvaan on juotettu hopealevystä sahattu tähti. Koko kuusen korkeus on 5cm ja leveys alaosasta 4cm.



Korvikset valmistuivat hopeakuusen pyöriessä kiillotusrummussa. Tupsuihin sopivat kalotit on tehty hopealevystä, tupsut oli kieputeltu jo aikaisemmin ohuenohuesta viskoosilangasta. Korvakorujen pituus renkaineen on 12cm.


Muut joulujutut ovatkin sitten vielä enemmän tai vähemmän kesken - mutta joulu tulee joka tapauksessa!

lauantai 14. joulukuuta 2019

Huivi ja pipo

Pakkasia odotellessa valmistui toinenkin huivi ja sille kaveriksi pipo. Tarve niille syntyi jo parisen vuotta sitten, kun löysin alennusmyynnistä ihanat puuterinväriset nahkarukkaset. Ja koska mitään niihin sopivaa huivia ei kaapissa ollut, hankin sopivat langat. Tarpeeksi kivaa huivimallia en kuitenkaan onnistunut löytämään ennenkuin vasta nyt, joten rukkasetkin ovat saaneet odottaa sopivia asusteita - ja säitä.



Ja kun kiva pipomallikin sattumalta löytyi, oli käytävä ostamassa vielä yksi lisälankakerä. Lanka on Dropsin pehmeää ja lämmintä Puna-alpakkalankaa. Huivin ohje on Ravelrystä (Zanna shawl) samoin kuin pipon (The Oslo Hat). Pipon kavennukset tein ohjeesta poiketen kaventamalla kaksi silmukkaa kerralla (ohje kavennukseen löytyy esimerkiksi täältä). Huivi on pingotettuna noin 180 cm pitkä ja leveimmästä kohdasta noin 40 cm.

 
Ja koko projektihan alkoi näistä hauskoista ja pehmoisista nahkarukkasista, joissa on kärjessä vetskarit, ettei tarvitse puhelinta näpytellessä koko hanskaa riisua.


Paksuille huiveille ja pipoille ei vain tunnu tulevan sopivia säitä, sateenvarjolle ja saappaille on käyttöä sitäkin enemmän. Mukavaa viikonloppua säistä huolimatta - enää 10 yötä jouluaattoon!