lauantai 24. syyskuuta 2016

Emalointi-illan kokeiluja

Parin - kolmen viikon takaa. Viime kesän hopekurssilla tein muutaman kokeilun kylmäemalilla - vaikka oikeastaan kyse taisi olla paremminkin värillisistä hartseista kuin emalista. No, joka tapauksessa ne herättivät kiinnostuksen päästä kokeilemaan kuumassa uunissa tehtävää emalointia, ja kun Septarian syksyn kursseissa oli tarjolla emaloinnin teemailta, ilmoittauduin mukaan. Ennakkoluuloni emalointia kohtaan osoittautuivat vääriksi, tekeminen oli kivaa, erilaisia koristelumahdollisuuksia olisi vaikka miten paljon. Teemaillassa emalointi tehtiin valmiille kuparipohjille lyijyttömillä emaleilla, samaa esinettä voi polttaa useita kertoja ja poltto kesti vain muutaman minuutin.


Illan aikana sain valmiiksi muutaman ihan käyttökelpoisen korupohjan ja muutama keskeneräinen jäi odottelemaan jatkokäsittelyä. Yritin ehtiä kokeilemaan erilaisia värejä ja tekniikoita, mutta kun suunnittelun lisäksi yrittäminen ja erehtyminenkin veivät oman aikansa, en yhden illan aikan kovin paljon ehtinyt.  Mustaa ja valkoista ovaalia rintakorua voi käyttää yhdessä tai erikseen. Niiden pituus on 7 cm. Samoin kuin mustavalkoisissa rintakoruissa, keltaisessa lehdessä ja punaisessa rinkulassa on pohjavärille ripoteltu ensimmäisen polton jälkeen toista väriä ja poltettu sen jälkeen toisen kerran. Korviksissa on koristeina millefiori-lasia ja valkoiseen sydänlaattaan kokeilin siirtokuvatekstiä sekä kuparilangasta tehtyä kuviota.





Emaloinnin teemailta hurahti nopeaakin nopeammin, sen aikana ehti tehdä vain pienen "pintaraapaisun", mutta tätä on kyllä ehdottomasti päästävä kokeilemaaan ja harjoittelemaan lisää!

tiistai 20. syyskuuta 2016

Pipo ja rannekkeet

Pistäydyimme alkukesällä sisaren kanssa Toikan myymälässä - kuten joka kesä. Mukaan tarttui ihanaa Bremontin Lilou-laamalankaa pipo- ja rannekeohjeen kera. Langassa on juuri sopivasti hentoa kimallusta ja se on mukavan pehmeää. Langassa on 90 % laamaa ja 10% polyamidia. Pipo ja rannekkeet on neulottu nelosen sukkapuikoilla.




Pipokelejä odotellessa ruusu vielä kukkii pihassa hehkuvan punaisin kukin:



Värikästä syysviikkoa!
Kimaltava Lilou-lanka sisältää 90 % laamaa ja 10 % polyamidia - See more at: http://www.toika.com/fi/tuotteet/langat-ja-loimet/bremont-neulelangat/#sthash.UQUCD8zk.dpuf
Kimaltava Lilou-lanka sisältää 90 % laamaa ja 10 % polyamidia - See more at: http://www.toika.com/fi/tuotteet/langat-ja-loimet/bremont-neulelangat/#sthash.UQUCD8zk.dpuf
Kimaltava Lilou-lanka sisältää 90 % laamaa ja 10 % polyamidia - See more at: http://www.toika.com/fi/tuotteet/langat-ja-loimet/bremont-neulelangat/#sthash.UQUCD8zk.dpuf
Kimaltava Lilou-lanka sisältää 90 % laamaa ja 10 % polyamidia - See more at: http://www.toika.com/fi/tuotteet/langat-ja-loimet/bremont-neulelangat/#sthash.UQUCD8zk.dpuf

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Harjoitusrukkaset

Viime päivät ovat olleet niin kesäisiä, että rukkaskausi on tuntunut kovin kaukaiselta. Rukkasten ompelu on kuitenkin ollut todo-listallani niin kauan, että oli kiva saada edes nämä harjoitusrukkaset valmiiksi ennen talven tuloa. Kauan sitten sisaren kanssa kimpassa hankittua armeijan manttelisarkaa olen ennen tätä käyttänyt vain kirjailtuun pussukkaan, vaikka kaikenlaista kirjailluista tossuista pannunmyssyihin on ollut suunnitelmissa.



Rukkasten kaava on muotoiltu sisaren käsityötarvikevarastosta löytyneestä kaavasta. Omassa nauhavarastossa oli rukkasiin sopivaa koristenauhaa, jossa on keskellä kapea heijastinnauha. Rukkasten suihin on ommeltu käsin poronnahkareunukset ja rukkaset voi kiinnittää yhteen poronluisella napilla. Vähän Lappi-vaikutteita siis.





 Ja pitihän rukkasiin neuloa sopivat lapaset - sileät ja yksinkertaiset, nirkkoreunalla ja intialaisella peukalokiilalla. Lankana Schachenmayrin wool 125 ja kolmosen bambupuikot.


Harjoitusrukkasia piti purkaa, säätää ja ommella uudelleen - niinhän se harjoituskappaleissa tuppaa olemaan - mutta rukkasista tuli lopulta sopivat ja mieleiset. Ne varsinaiset rukkaset ovat nyt siis vain tekemistä vaille valmiit ja tarkoitus on, että valmistuisivat vielä ennen ensi talven hiihtolomaa.

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Kruunu rintaan

Jämähopeista värkätty tämäkin: muista projekteista ylijääneet koristelankojen pätkät, hopeasilpusta sulatetuista palloista tehdyt sakaroiden"timantit" ja itse kruunukin on jämähopeasilpuista teetetystä levystä sahailtu. Kruunun takana on neulakiinnitys. Ajattelin aluksi pinssisysteemiä, mutta pelkäsin, että kruunu saattaa pinssikiinnityksellä helposti keikahtaa ylösalaisin.


Kruunu on aika pikkuinen, korkeimmasta kohdasta sillä on mittaa 3 cm ja yläosastaan se on vähän vaille 3-senttinen.

Loistoa alkavaan syyskuun viikkoon!

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Jämähopeasormus

Korupöydälle purkkiin kertyy erilaisista koruprojekteista pientä hopeasilppua, jolle on kiva kehittää käyttöä uusissa koruissa. Tällä kertaa sormuksessa. Ison hopearenkaan sisälle on sulatettu hopeasilppua, lopputulos on aina yllätys - vähän niin kuin uudenvuoden tina. Samaa ideaa olen toteuttanut aiemminkin muun muassa vaaleanpunaisten helmien riipuksessa ja nahkakorun riipuksessa.





Ja vielä sormikuva, josta näkyy sulatteluprojektin koko.


Aurinkoista elokuun viimeistä sunnuntaita!

tiistai 23. elokuuta 2016

Jäämeren kivi -hopeasormus

Jäämeren rannalla oli ihanaa käveleskellä ja ihailla paitsi avointa ulappaa ja upeita maisemia, myös vuoroveden rantaan tuomia kiviä, simpukankuoria ja meren hiomia lasinpaloja. Muutaman poimin mukaanikin - ja nyt ihmetyttää, miksi vain muutaman! Yksi Jäämeren rannalta tuomistani kivistä sai paikan sormuksesta.





No, sinne ne jäivät, kauniit kivet - pitää kai ruveta suunnittelemaan uutta reissua Jäämerelle.

tiistai 9. elokuuta 2016

Hakaneuloja hopeasta

Aiemmin kesällä lomareissua odotellessa hurahdin värkkäämään hakaneuloja hopeasta. Ajatus hopeisista hakaneuloista lähti kauan sitten tekemistäni yksinkertaisista neuloista, jotka tulivat vastaan korutarvikkeita penkoessani. Ja sen jälkeen inspiraatiota vauhditti vielä kierros Pinterestissä. No, hakaneulojen värkkääminen olikin niin kivaa puuhaa, että ensimmäisen jälkeen tein vielä toisen. Ja sitten vielä yhden - ja vielä yhden, ja vielä yhden. Kaiverruksilla ja ilman. Ensin pienempiä ja viimeisinä vähän isompia.





Pienimmän hakaneulan pituus on vähän yli neljä senttiä ja isoimman vähän vaille seitsemän senttiä.



Näitä ensimmäisiä hakaneuloja tehdessä oli mielessä ne tavalliset ihan perinteiset hakaneulat.Toisen pituus on viisi senttiä ja toisen viisi ja puoli senttiä.



Nurjalta puolelta neulat näyttävät tältä:



Viimeiset ja isoimmat hakaneulat on ajateltu huivitarkoituksiin, mutta sopinevat ihan sellaisenaankin vaikka villapaidan koristukseksi.



Ja vielä ne korumateriaalilootasta löytyneeet vanhat neulat:


Kiillotusrummussa pyörii jo jotakin reissun innoittamana valmistunutta ja lisää on tekeillä. Keskeneräiset virkkaukset ja neulomukset saavat vielä vähän aikaa odottaa.