Lisää pientä ja tarpeellista - ja vähän tarpeetontakin

Jos säät suosivat - ja nehän näyttävät nyt suosivan - tarkoitus olisi kesäkauden päätteeksi suunnistaa lähiaikoina vielä yhdelle lyhyelle reissuretkelle. Ja kun sitä kesäreissulla ilmennyttä säilytintarvetta ei ole tullut tähän mennessä kaikilta osin vielä paikatuksi, oli kaivettava kankaat esiin ja ryhdyttävä ompelemaan reissua varten unipussikkoa – siis pussikkoa, johon voi päivä- tai yöunille mennessä sujauttaa tarpeelliset pikkutavarat käden ulottuville. Pussikon kangas on käytöstä poistettua Ikean sängynpeitettä, samaa jota käytin rahivanhuksen verhoiluun. Neppareiden väriset tikkaukset toimisivat paremmin vähän paksummalla langalla ommeltuina, mutta tavallista ompelulankaa vahvempaa lankaa ei kotoa löytynyt.

Puhelinpussukka on odotellut keväästä saakka viimeistelyä, itse pussukka lenkkeineen on ollut siitä lähtien valmis. Ja purjerenkaanhan napsautin paikalleen tietysti väärinpäin. Lenkki on tehty rannekorutarkoituksiin kauan sitten Ruotsista hankkimastani nauhasta. Rannekoruksi nauhat eivät ole koskaan päätyneet, mutta ovat mielestäni kivan näköisiä ompelujuttujen lisukkeinakin. Nyt pussukka sai vielä kylkeensä nimilapun, joka -  kuten pussikon nimilaputkin - on tehty SnapPapista ja nimmari on ihan vain tussikynällä käsin kirjoitettu.

Pinterestistä löytyi yksinkertainen ja näppärä kuulokkeidenpidin-idea, joka on ollut ToDo-listallani jo pidemmän aikaa. Nyt kun muista projekteista oli jäänyt sopivia pieniä paloja materiaalia, tein oman versioni pidikkeestä. Ja hyvin toimii, mahtuu pieneen tilaan ja kuulokkeiden piuhat pysyvät järjestyksessä. Paremmin kuin tarkoitusta varten virkkaamassani minipussukassa.

Ja vielä pieni hassunhauska kierrätysjuttu, Pinterestin syövereistä joskus löytynyt tämäkin. Ajattelin ensin, että tämä olisi se postauksen tarpeetonta-osio, mutta kyllähän tällaisille pikkupurkeille aina tarvetta on! Tämähän toimii vaikka ompelukoneen vieressä välietappina katkenneille ompelukoneen neuloille, käyttökelvottomiksi vääntyneille nuppineuloille ja muulle semmoiselle. Että siinä mielessä tarpeetonta-osio kyllä.

Aurinkoista loppuviikkoa ja lähestyvää viikonloppua!

Nappilaukku

Törmäsin nettiä selaillessa e-kirjaan, jonka kannessa on kuva hauskasta nappilaukusta. Arvelin, että kirjassa on laukun lisäksi muitakin kivoja malleja ja ideoita ja klikkasin kirjan samantien nettikaupan hyllystä ostoskoriini. Omaan laukkuuni nappasin mallista nappi-idean, muutoin laukkuni on erikokoinen ja -mallinen kuin kirjan laukku.

Laukun koristeena on 16 erilaisilla kankailla päällystettyä nappia. Nappien kankaat ovat vanhoja - siis todella vanhoja, peräisin äitini tilkkulaatikosta. Kankaista ommellut vaatteet on jo kaaaaauan sitten käytetty loppuun ja kudottu raidoiksi räsymattoihin. Mutta muistan hyvin, mitä ja kenelle kankaista oli ommeltu. Muistorikas ja -rakas laukku siis.

Laukku on kooltaan 23 cm x 20 cm ja siinä on pitkä nahkahihna. Laukun pellavakangas on tarttunut joskus mukaan kirppikseltä ja vuori on jostakin ompeluprojektista yli jäänyttä kangasta. Nappiruudukko on ommeltu ketjupistoin ohuehkolla pellavalangalla. Halusin laukusta tanakan ja muodossaan pysyvän ja käytin laukussa silittämällä kiinnitettävää Decovil-tukikangasta, joka toimiikin tässä tosi hyvin. Laukku on napakka, mutta ei kova. Tuntu muistuttaa nahkaa, kuten myyjä luonnehtii. Decoviliä on  kahdenlaista, paksumpaa ja ohuempaa, mutten muista kumpaa tämä käyttämäni on, sen verran aikaa sen hankkimisesta on. Ja tukikangas on siis ostettu Ullakasta. Laukun takaosaa koristamaan ompelin pätkän puuvillanauhaa.

Ja tosiaan - kirjasta löytyy paljon muitakin kivoja juttuja, joten jotakin muutakin siitä siis saattaa tulla tehdyksi. Mutta ensin täytyy päästä mustikkametsään - marjat ovat kypsyneet ja niitä on kuulemma paljon!

Parin euron kesäkorut

Ja vielä hellejuomat päälle - tai oikeastaan alle. Kesälimuissa oli niin - no kesäisen väriset tölkit, että ne houkuttelivat näpertelyhommiin. Toisesta tölkistä tuli rintarossi...

                         

...ja toisesta korvikset.

                            

Kukkien muodot on stanssattu leikkurilla ja ne on kiinnitetty toisiinsa niiteillä. Korvakorujen lenkit on taivuteltu tölkkien klipsuista, korviskoukut hopealangasta.

Ja  näistähän se näpertelyajatus lähti:

                             

Helteet taitavat tulevalla viikolla jo hellittää - joka tapauksessa kesäistä viikkoa odotellen ja toivotellen!

(Tämä on ihka ensimmäinen tabletilla tekemäni postaus - saas nähdä, miten onnistuin :)

Pitkänpuoleinen projekti

Eikä vieläkään ihan valmis - mutta melkein kuitenkin! Viime kesänä löysin kirppikseltä ja kierrätyskekuksesta vanhoja kanavatyötauluja, joista jotkut pääsivät käsittelyyn hetimmiten, kuten tämä. Yhden tauluista ostin ihan tiettyä tarkoitusta varten, mutta sen työstäminen onkin sitten vienyt aikaa paljon suunniteltua enemmän.

Punahilkka-taulu yksistään ei ollut riittävän suuri tuolin istuintyynyksi, joten lisäksi piti löytää sopivaa kangasta. Sitä löytyi - yhden hätiköidyn hutiostoksen jälkeen - paikallisesta verho- ja verhoilukangaskaupasta. Juuri sopivan kokoinen ja värinen pala punaista verhoilukangasta. Istuintyynyn ompeleminenkin on vienyt oman aikansa, vaikka yksinkertainen ompelutyö onkin. Ja se  on edelleen kesken, kun en oikein ole osannut päättää millaisen kiinnityksen tyynyyn haluaisin.

 

Itse tuolikin on kierrätystavaraa, löytö kierrätyskekuksesta. Tässä huushollissa tekniset hommat paremmin osaava poisti vanhan lakan kätevästi soodapuhalluksella ja sen jälkeen pääsin maalaushommiin. Tuoli sai uuden punaisen värin, uudet huopatassut ja selkänojan somisteeksi vielä pari posliininuppia - ja jäi sitten melkein vuodeksi odottelemaan sitä istuintyynyn valmistumista.

Mutta niin kai se on, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

T-paitamatto

Siinä on t-paidat siistissä ja kompaktissa pinossa - kerrankin!

Olen jemmannut käytöstä poistamiani t-paitoja siltä varalta, että joskus leikkaisin niistä matonkuteita. Nyt se joskus tuli. 19 virkattua ympyrää, noin puolet vähemmän t-paitoja leikattuina parin sentin levyiseksi kuteeksi - vai olisiko se tässä tapauksessa virkettä. Helppoa, nopeaa ja hauskaa! Itse asiassa hankalampaa olikin ympyröiden sommittelu sopivaan muotoon. Ympyrät on ommeltu toisiinsa kalalangalla. Matto on kooltaan 60 x 68 cm ja se tuntuu mukavan pehmeältä jalan alla.

 Mukavalta tässä projektissa tuntui myös se, että ne jemmatut t-paidat pääsivät nyt uuteen käyttöön.

Ruusupussukka

Kierrätyskeskuskäynti innosti piipahtamaan pitkästä aikaa myös kirpparilla. Molemmista tarttui mukaan pieniä somia villalangalla kirjottuja kanavatyötauluja, joista ensimmäinen pääsi heti uuteen kättöön.

Pussukan toinen puoli on vanhaa pellavakangasta. Ompelin siihen koristeeksi puuvillanauhaa, johon ensin leimailin tekstin. Vuori on kukallista puuvillakangasta. Tarkemmin katsottuna kanavatyö on ommeltu eri tavalla kuin yleensä: tässä lanka on pujoteltu pohjakankaan ruudusta toiseen etupistoilla, kun se yleensä kai ommellaan niin kuin puolikkailla ristipistoilla. Mutta nätti se on joka tapauksessa!
Kuvassa pussukan alla oleva pieni ristipistoliina on myös kierrätyskeskuslöytö. Ostin senkin uutta käyttöä ajatellen, mutta se näyttääkin niin sievältä, että taidan pitää sen ihan tuollaisena.

Seuraavassa kuvassa on ruusupussukka vielä alkuperäisessä muodossaan tauluna. Ja pari pientä kanavavatyötaulua odottelee kehyksistään irrotettuina ja pestyinä jo uutta käyttöä.

 

Mutta mikään ei voita ihan oikeata ruusua ja sen ihanaa tuoksua!

Käynti kierrätyskeskuksessa

Ja mukaan tarttui tietysti jotakin pientä - muun muassa vanha puinen henkari. Se sai vaahtokylvyn ja kuivattelun jälkeen uudet vaatteet ylleen.

Tässä vielä ennen ja jälkeen kuva, jossa näkyy tuunatun henkarin toinenkin puoli:

Lisää kierrätyskeskuslöydöistä tuonnempana.

Käytetyt kirjekuoret käyttöön

Käytettyjä kirjekuoria kertyy ainakin meillä lyhyessä ajassa pinoksi asti. Niitä on siis yleensä aina saatavilla ja sellainen onkin tullut napatuksi käteen, kun on tarvinnut kauppa- tai muuta muistilappua. No, eiväthän ne mitään kauniita ole olleet kaupassa esiin ottaa, mutta ovat kuitenkin hyvin täyttäneet tehtävänsä - tähän saakka. Ja saavat ne vastedeskin palvella samassa käytössä, mutta nyt vähän kauniimpaan muotoon muokattuina muistilehtiöinä:

Muistilehtiöitä kootessa tuli käyttöä myös tyhjentyntyneelle hiutalepakkaukselle ja ruokakaupan mainoslehtiselle. Onhan näitä nyt hauskempi katsella kuin pinoa käytettyjä kirjekuoria!