keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Koukuttu huivi

Varsinainen hybriditekniikka: ei virkkaamista eikä neulomista - tai sitten molempia yhtälailla. Kokeilin koukkuamista melkein tasan pari vuotta sitten näissä kämmekkäissä,  silloin puhuin turkkilaisesta virkkauksesta. Mutta kyseessähän on siis tunisian crochet eli suomeksi koukkuaminen. Tunisian crochet hook oli jo se kämmekkäitä varten hankkimani työväline, niin että olisihan se jo siitäkin pitänyt hoksata. Tosin hakusanoilla turkkilainen virkkauskin löytyy googlaamalla monenlaisia tällä tekniikalla tehtyjä juttuja. No, vastedes taidan siis puhua ihan koukkuamisesta.

Palasin jokin aika sitten uudelleen tähän koukkuamisasiaan ja surffailin netissä etsiskelemässä, mitä hakusanoilla tunisian crochet löytyisi. Ja löytyihän sieltä vaikka mitä! En tiennytkään, että tällä tekniikalla voi tehdä kirjo-, pinta- ja pitsi - olisko ne nyt sitten koukkausta, kun eivät virkkausta eivätkä neulettakaan ole. Ja kun sitten törmäsin tähän, tiesin, että tätä on kokeiltava. En ole ennen oikein tajunnutkaan, että netissäkin on tarjolla käsityökursseja, mutta tämä oli kyllä tosi kiva ja antoisa kokemus. Tämä kyseinen "online class" sattui lisäksi juuri tuolloin olemaan hyvässä alennuksessa, hinta muistaakseni noin 11 dollarin paikkeilla. Ja kurssi on sitten vastedeskin käytössä aina tarvittaessa. Paljon muitakin kiinnostavia juttuja tuolla näyttää olevan ja ihan kunnon alennuksistakin tulee aika ajoin ilmoituksia.


Varsinaista "kurssityötä" en siis koukunnut, mutta ohjeita oli helppo soveltaa tähän omaankin projektiin. Työvälineenä oli tuollainen virkkuukoukun ja pyöröpuikon välimuoto ja huivin langoiksi valitsin Rowanin Felted Tweed -lankaa. Kutakin neljää väriä kului muutamaa grammaa vaille 50 g:n kerä - harmaata vähemmän kuin muita värejä. Langan puikkosuositus on 3 3/4 - 4 mm, mutta kun koukkuamiseen suositellaan isompaa koukkua, käytin huiviini 5 mm:n koukkua.


Ja tosi hauskaa koukkuaminen oli - ja on! Työ eteni nopeasti ja kivannäköistä jälkeäkin tällä tekniikalla mielestäni saa aikaiseksi. Jotakin muutakin täytyy ehdottomasti vielä koukuta.
Mutta nyt saa siis tuulla ja tuivertaa - eikun lämmin huivi kaulaan ja ulos syksyyn!


13 kommenttia:

TsiSanna kirjoitti...

Joku päivä vielä kokeilen tuota koukkuamista. Olen sitä monesti ihaillut, mutta on vaan jäänyt kokeilematta.

One Little Ragdoll kirjoitti...

On tosi upea toi huivi! Tuommoinen "afghan hook" on mulla hankintalistalla, niin pääsis koukkuamaan vähän isompia töitä. Haaveena on koukuta joku muhkea ihana viltti joku päivä :) Uskon, että siihen jopa pystyisi siinä mielessä, että tuo on niin kiva ja sukkela tekniikka!

Jaana kirjoitti...

Onpas mielenkiintoisen näköistä pintaa! Ehdottomasti kokeilen minäkin joku päivä.

Sude kirjoitti...

Kauniit värit ja muutenkin kaunis huivi.
Sinulla on niin paljon kaikkea mielenkiintoista täällä blokissasi, että ihan pakko liittyä seuraajaksi =)

Jonsku kirjoitti...

Mukavan vaihtelevaa pintaa ja marjaisan herkulliset värit :) Hieno!

Riitu, Koti männikössä kirjoitti...

Mielenkiintoinen tekniikka. Huivi on aivan mahtava, näyttävä pinta ja ihana väri.

Uutar kirjoitti...

Kiitos kommenteista! Ja lämpimästi tervetuloa uudet lukijat!

Pitko kirjoitti...

Hurjan nätti huivi! Hienosti yhteensopivat pinta ja kauniit värit. :)

Anonyymi kirjoitti...

Oi kun nätti huivi. Värit sopii syksyyn tosi hyvin :)
t. Maria

Uutar kirjoitti...

Kiitos - pohjoisesta puhaltaa kylmä tuuli ja lämpöiselle huivillekin tuli käyttöä kertaheitolla :)

Akkeli kirjoitti...

Hitsit! Miultahan löyttyy tommoseen välineet. Kiitos ihanasta ideasta :) kiva on siun blogi ja tervetulloo Louhellaan usseemminkii

Mamma A. kirjoitti...

Todella kaunis!Itsekin olen koukkuamista kokeillut,mutta ihan peruspintaa.Pitäisi ihan perehtyä enemmän tekniikkaan:)

Uutar kirjoitti...

Kiitos - olen itsekin aiemmin kokeillut sellaista peruspintaa enkä oikeastaan edes tiennyt, että koukkuamispistoja (?) on muitakin! Ja ihastuin heti tuohon malliin kun sen löysin Kannattaa kyllä kokeilla!