Valmis!

Keskeneräisten käsitöiden korissa on jo - liian - pitkään odottanut vuoroaan huivi, jonka olen saanut sisareltani puolivalmiina puikkoineen päivineen. Lanka on ihanaa Noroa ja värit suloiset kuin kesäisessä ruusutarhassa. Tarkoitus oli neuloa huivi valmiiksi ihan saman tien, mutta sitten taisi tulla kesä - ja seuraava ja varmaan vielä sitä seuraavakin kesä ennenkuin keskeneräinen huivi nyt osui käsiini ja valmistuikin sitten ihan hujauksessa. Ja nyt ei sitten puutu kuin se talvi.

Näitä Baktus-huiveja näkyi muutama vuosi sitten vähän joka puolella - itsekin innostuin yhden  silloin neulomaan. Malli on yksinkertainen ja kiva, ja kaunis Noro-lanka sopii siihen mielestäni paremmin kuin hyvin. Lankaa jäi jäljelle sen verran, että siitä saisi vielä pienet tupsut huivin päihin, mutta en osaa päättää laittaisinko vai en. Ehkä pitää vain kokeilla, miltä ne näyttäisivät.

Hyvää joulun - ja talven - odotusta!

Oisko nää kivat?

Ois - tosi kivat, sanoi mies, kun kysyessäni näytin kuvaa neulotuista tossuista. Ja kun lankavarastossa oli sopivia lankoja sekä sukkaosaan että pohjiin, hankin ohjeen, ryhdyin niin sanotusti tuumasta toimeen ja mies sai tossut. Converset. Meillä tällaisia tossuja tosin sanotaan koristossuiksi ja niitä varrettomia versioita puolestaan tennareiksi. Että silleen.

Ja sen verran kivat ovat minunkin mielestäni, että pitihän sellaiset itsellekin tehdä. Omien tossujen sukkaosaan ei löytynyt lankavarastostani enää riittävästi sopivaa samanväristä lankaa, joten lankaostoksilla piti piipahtaa tossujenteon välissä. Pohjaosan reunojen ja nauhojen väriksi valitsin meidän kummankin tossuihin ohjeen valkoisen langan sijaan vaaleanharmaan.

Ohje on Ravelrystä (Reaverset) ja näitä olikin tosi hauska värkätä - neulomista, virkkaamista ja omepelimistakin, sukkaosia, pohjia, raitoja, pyörylöitä, nauhoja. Lankana 7 veljestä 3,25 sukkapuikot ja kolmosen virkkuukoukku. Miehen tossujen punainen lanka on tosi vanhaa varastoa ja tuntuu, että se on laadultaan kovin erilaista (lue: parempaa) kuin tuo omien tossujeni uusi fuksianpunainen lanka. Saman havainnon olen kyllä tehnyt jo aiemminkin näissä langoissa, tuo vanhempien lankojen laatu tuntuu jotenkin "villavammalta". Vai luulenkohan vain?

Joulun - ja loman - odotuksessa,

Rannekoruja

Edellisen postauksen kaulakoru sai seurakseen rannekorun samoista materiaaleista, mutta vähän eri muodoissa. Ketju on 08 mm:n hopealangasta punottua kuningatarketjua ja tässäkin helmet ovat isoja, noin parisenttisiä akaattihelmiä. Olen pitkään jemmannut näitä isoja tummanpurppuroita helmiä ja nyt ne löysivät sopivan paikan. Tykkään paljon erityisesti noiden rannekorussa olevien helmien hionnasta ja hiukan kierteisestä muodosta.

Ja lisää isoja helmiä: vihreät viistehiotut akaatit ovat halkaisijaltaan 16-millisiä, muut osat hopeaa. Yksinkertainen salpalukko on käsintehty, pienet riipukset ovat Balin hopeaa.

Makeanvedenhelmistä aikoinaan tekemäni rannekoru oli kokenut kovia ja sai kadonneiden helmien tilalle läpikuultavat vaalenturkoosit säröakaattihelmet.

Ja koruilu jatkuu!
Mukavaa ihan pian alkavaa joulukuuta!

Hopeaa ja helmiä

Villasukkaputken jälkeen korupöydän ääressä. Kaulakorun isot halkaisijaltaan 2-senttiset akaattihelmet saivat seurakseen hopearenkaista punottua verkkoketjua ja itsetehtyjä kevyitä hopeisia verkkohelmiä.

Ketjun punonta alkaa hopealangan veivaamisesta spiraaliksi. Sen jälkeen spiraalista sahataan renkaita ja sitten punotaan rengas kerrallaan ketjuksi. Kuvan kasa ei kovin kummoisen isolta näytä, mutta siinä on renkaina vähän yli kaksi metriä millistä hopealankaa. 

Tuo ketjuhomma olikin pitkästä aikaa niin kivaa, että uusiakin on jo tekeillä. Niin - ja kyllä niitä villasukkiakin puikoilla edellleen koko ajan on.

Parit parit

Villasukkia taas. Lankapussin pohja ei vielä edes häämötä, joten sukkaneulomuksia on ollut - ja on edelleenkin - puikoilla koko ajan. Ideat on napattu Pinterestistä ja muunneltu omiin tarkoituksiin sopiviksi. Harmaissa sukissa yksiväristä kuviota on terästetty sieltä täältä värillisillä kirjonnoilla. Kantapäätekiniikka oli minulle uusi tuttavuus, tosi helppo ja kiva neuloa. Netistä löytyy siihen useampiakin ohjeita, omani on täältä.

Näiden toisten sukkien mallissa ei pitänyt olla mitään erityistä haastetta - mutta olipas sittenkin! En meinannut millään saada noita varren pilkkujen välisiä langanjuoksuja sopivan mittaisiksi niin, että pilkutkin näyttäisivät samankokoisilta - enkä saanutkaan, mutta kelpaavat nyt noin.

Ja sitten taas puikkoja kilistelemään!

Haastetta ja historiaa

Sain jo hyvän aikaa sitten Liebster award -haasteen Rouva Hyrskynmyrskyltä - kiitos vielä haasteesta! Haasteen sääntöjen mukaan haastettu vastaa haastajan esittämiin kysymyksiin, haastaa sitten uusia alle 200 lukijan blogeja ja laatii näille haastamilleen uudet kysymykset. Haaste näyttää viime aikoina kiertäneen ahkerasti jo monissa blogeissa, joten tartun vain sen alkuosaan, eli haastajan esittämiin kysymyksiin.

Ja jottei postaus nyt ihan kässykuvattomaksi jäisi, ajattelin
Rouva Hyrskynmyrskyn esittämien kysymysten ja omien vastausteni lomaan tallentaa samalla vähän kässyilyhistoriaani, eli muutaman - vaikkakin harmillisen kehnon - kuvan joistakin vanhoista kässyistäni ajalta ennen blogia.

1. Jos olisit eläin, olisitko karhu, kettu vai susi
 Kettu - varmaankin siksi että siitä tulee mieleen se Pikku Prinssin viisas kettu.

2. Onko sinulla eläimiä, mitä

Meillä on pieni koira, iloinen, suloinen ja sosiaalinen tapaus, aina mukana kaikessa.

3. Mitä teit puutarhassa viimeksi  

Ihailin ja ihmettelin sitä, miten paljon erilsia keltaisen ja vihreän sävyjä pihalta löytyy vielä marraskuun alussa.

5. Mitkä kolme elämänarvoa ovat sinulle tärkeintä

Perinteiset hyvyys, totuus ja kauneus - hyviä tavoitteita edelleenkin!

6. Oletko auttanut sinulle vierasta ihmistä niin, että hän sen tietää

Hmmm- enpä osaa sanoa.

7. Oletko toiveammatissasi

Päädyin aikanaan toiveammattiini ja olen onnekseni saanut jo vuosia työskennellä samalla alalla - tosin kiinnostuksen kohteiden vaihtuessa aina erilaisissa työtehtävissä ja - paikoissa.

8. Onko sinulla haaveita, mitä

Kyllä - haaveilu tekee hyvää! Olisi kiva voida paneutua täysipäiväisesti kässyharrastuksiin :)

9. Minkä kirjan luit viimeksi

Taisi olla jokin työhön liittyvä opus.

10. Jos harrastat käsitöitä, mitä et ole kokeillut koskaan, jos et, mitä haluaisit kokeilla

Kaikenlaista on tullut vuosien varrella kokeilluksi ja paljon on vielä kokeilematta - ensimmäisenä noista kokeilemattomista tulee jostakin syystä mieleen tuftaus! Pitäisköhän sitä kokeilla.

11. Paljonko päivästäsi olet tietokoneella

Vähemmän olisi parempi :) 

Sukkia varsista ja varpaista

Villasukkia on ollut puikoilla pari toisensa jälkeen - muuta ei viime aikoina juuri ole ehtinyt/jaksanutkaan kässyillä. Yksinkertainen sukankudin on ollut rentouttava ja juuri sopiva telkkarinkatselukäsityö. Sukkaprojektien tavoitteena on myös ollut neuloa lankavarastoa pienemmäksi ennen uusien lankojen hankkimista. No, mitäänhän ei mahtanut, kun marketin hyllyltä hyppäsi ostoskärryihin kerä monenkirjavaa Nalle-lankaa, josta sitten valmistui yksinkertaistakin yksinkertaisemmat sukat. Raidallisten seeprasukkien ja broken seed -sukkien (kiitos Kerroksia-blogin Pitkolle inspiksestä!) langat puolestaan pienensivät vähän sitä omaa lankavarastoa.

Broken seed -sukat: lanka Novitan Nalle, puikot 2,5, aloitus varresta.
Monenkirjavat sukat: lanka Novitan Nalle, puikot 2,5, aloitus varpaista.
Raidalliset seepra-sukat: lanka Noitan 7 veljestä, puikot 3,25, aloitus varresta.
Varpaista aloitettujen sukkien päättely: Jeny's super stretchy bind off  - joustava ja näppärä tapa, jossa päättelykerroksesta ei tule liian kireä eikä liian joustava.

Sukkien lisäksi on valmistunut jotakin muutakin pientä ja yksinkertaista: valehihat pidettäväksi viittamaisen syystakin kanssa. Lanka on Adriafilin ihanan pehmeää Genziana Classicia, jota löytyi juuri oikean harmaana Snurresta. En muistanutkaan, miten suuri nautinto on neuloa tuollaista ihananlaatuista pehmeää lankaa! Hihoissa on alapuolella viisi kahden silmukan kavennusta tasaisin välein ja pituutta niillä on sen verran, että ylettyvät makkarallakin vähän kyynärtaipeen yläpuolelle. Lankaa kului yksi 50 g:n kerä per hiha.

Kirkkaita ja kirpeitä syyspäiviä toivotellen,