Korukooste - keväällä valmistuneita

Pitkin kevättä on pikkuhiljaa valmistunut koruja, joita en ole vielä tänne laittanut. Viimeisimpänä on korupöydällä ollut vielä yksi kalanruotoketju. Tuota ketjumallia on viime aikoina tullut punotuksi niin paljon, että seuraavaksi onkin kiva punoa jotakin muuta. Tällä ketjulla on pituutta 42 cm + lukko ja lukkorenkaat. Lukko on halkaisijaltaan 14-millinen.

Joulun alla punoin ranneketjun verran verkkoketjua ja värkkäsin ketjuun spektroliitti-riipuksen. Nyt ketju sai jatko-osan ja siitä tuli reilun mittainen, vähän yli 60-senttinen kaulaketju.

Palapeliavaimenperät on sahattu 0,8-millisestä hopealevystä ja paloihin on punsseloitu mrs ja mr -tekstit. Myös avainrenkaat ovat hopeaa. Arvannette, mikä lahja on kyseessä :)

Aiemman postauksen Swarovski-riipus tarvitsi seurakseen korviksia. Korvisten Swarot ovat samanlaiset kuin riipus, mutta pienemmät - ja tietysti myös ripustimet ovat samanlaiset mutta pienemmät. Kiva setti näistä tuli. Tuossa Swarovskin helix-pisarassa on mielestäni kiva pyöreys ja tosi kaunis vähän kierteinen hionta. Ja mikä ihana säihke!

Oi ihana toukokuu - auringonpaistetta ja lämpöä! Säihkettä viikkoon!

Viisi rannekorua

Erivärisiä makeanvedenhelmiä hopeaan kieputettuina. Helmien keskellä hopeisesta pantalangasta tehty pieni sydän. Helmet ovat kooltaan noin 7-millisiä, korut ovat siis aika kevyitä ja siroja. Värejä kevääseen!

                            

 

Aurinkoista viikkoa!

Nahkaa ja lasihelmiä

Ja vähän hopeaakin. Korutarvikevarastoja penkoessa silmiin osui kauan sitten hankittuja nahkanauhoja. Ja siitä se ajatus sitten lähti - koruvarastoja käyttöön ja jotakin kesäistä ranteeseen. Kirjavansiniset helmet ovat kierrätyslasia ja tummansiniset käsintehtyjä lamppulasihelmiä. Rannekorun riipus on tehty vesivaluna. Noita vesivaluriipuksia innostuin jossakin vaiheessa tekemään jämähopeista useampiakin, aiemmin olen käyttänyt niitä kaulakoruihin (esimerkiksi tähän) ja korvakoruihin (esimerkiksi näihin ja näihin).

Kaulakorun hopeaketjun renkaat olivat jääneet yli jostakin projektista ja pääsivät nyt käyttöön. Riipus on tehty jämähopeista sulattamalla - se jäi viime kevään sulatteluprojektista etsimään paikkaansa.

Aurinkoista alkavaa viikkoa!

Nyt taitaa tulla kiire

Jos nimittäin aikoo saada keskeneräiset villatumput, -sukat ja -sormikkaat valmiiksi vielä ennen kesäkäsitöihin siirtymistä. Aurinko on kiivennyt jo aika korkealle ja kesäaikaan siirryttyä valoa riittää pitkälle iltaan. Pihasta ovat lumet sulaneet vauhdilla ja maa alkaa tuoksua keväälle. Paksuille lapasille ei - toivottavasti - ennen ensi talvea ole käyttöä.

Joten pitäisiköhän vain pakata nämä keskeneräiset talvikässyt odottelemaan uutta talvea.

Blingbling-sunnuntai

Swarovskin kristallit ovat ihan vastustamattomia - kimaltavia, säihkyviä ja upeasti hiottuja. Tänään olen värkännyt riipuksiin pieniä ripustimia hopealevystä ja -langasta. Tarkoituksena oli tehdä pari ripustinta, mutta kun kauniita kristalleja on kiva katsella ja käsitellä niin ripustimia valmistui vähän useampaankin riipukseen. Crystal volcano -riipuksen ripustimessa on koristeena pieni tähti ja ison kristallipisaran ripustimessa pieni messinkisydän.

Muut ripustimet ovat sileitä ja yksinkertaisia.

Ja kristalliavaimet saivat ripustimiksi muutaman renkaan

Riipusten koko vaihtelee 18 millistä 38 milliin, riipuksista isoimmat ovat kirkas pisara ja kaksi queen baguette -riipusta ja pienin on useissa väreissä säihkyvä pyöreä twist-riipus. Muut riipukset ovat kooltaan niiden välistä.

Parille riipukselle on varattuna paikka jokin aika sitten punomistani kalanruotoketjuista, joita ketunhäntäketjuiksikin sanotaan. Muita riipuksia pitää vielä mallata joihinkin helminauhoihin ja ketjuihin. Kalanruotoketjut on punottu millisestä hopealangasta. Valmis ketju on paksuhko, halkaisijaltaan vähän vaille 8 millinen. Ylemmässä kuvassa olevan ketjun pituus on n. 55 cm + lukko ja lukkorenkaat, alemman kuvan ketjun pituus on 41 cm + lukko ja lukkorenkaat. Lukon ulkohalkaisija on 14 mm.

Säihkettä alkavaan viikkoon!

Lumilomaterveiset...

...Lapin hangilta. Lunta oli todella pal-jon ja aurinkoisina päivinä sää oli ihan huikaisevan kirkas. Vaikka maisemat olivat kyllä henkeäsalpaavan kauniita ihan säästä ja vuorokaudenajasta riippumatta. Lomakäsityöksi olin varannut lankaa ja sukkapuikot yksinkertaisten tumppujen neulomista varten.

Tumppulanka on ihanan pehmeää ja lämpimän tuntuista jakki-merinovillalankaa (Lang Yak), tumput on neulottu 2,5 puikoilla. Näissä on nyt kokeiltu pitkään todo-listalla ollutta intialaista peukalokiilaa, joka oli tosiaan yksinkertainen ja selkeä, sanalla sanoen kiva neuloa ja istuvuuskin on hyvä - ehkäpä parempi kuin ns. perinteisessä peukalokiilassa. Sisar oli pinnannut hyvän ja helpon ohjeen ja ehti ensin neuloakin jo omat intialaisensa.

Tumppujen varsien joustinneule on bongattu Lappone-blogista, josta löytyy paljon kivoja neulejuttuja.

 

Vielä kurkistus lumiloman maisemiin, joissa aurinko paistoi pilvisenäkin päivänä!

 

Hyvää keväistä sunnuntaipäivää ja alkavaa viikkoa!

Raitavillapaita koiralle

Talven aiemmalla pakkasjaksolla totesin, että koira(kin) tarvitsisi villapaidan ylleen. Ja sehän oli juuri sopivan kokoinen ja muutenkin kiva neuleprojekti. Näillä säillä villapaidalle ei tosin taas ole tarvetta, mutta ehkäpä niitä pakkaskelejä on vielä tänä talvenakin tulossa.

Villapaitakuvaus onnistui ihan yli odotusten - tavallisempia otoksia kun ovat olleet sellaiset, joissa koirasta näkyy vähän korvia tai hännänpäätä jossakin kulmassa tai sitten epämääräinen ruskea viiru menossa juuri ulos kuvasta - niinkuin tässä:

Ja koska villapaita muutaman koealoituksen, kavennuskokeilun ja purkamisen jälkeen tuntuu sopivalta ja istuvalta, laitan jonkinlaista ohjeentapaista tähän muistiin seuraavaa villapaitaa varten:

Villapaita on neulottu Schachenmayrin Wool 125 -langoista 3,25 pyöröpuikolla ja samannumeroisilla sukkapuikoilla.

Villapaita on aloitettu kauluksesta neulomalla 21 kerrosta joustinneuletta (2 o, 2n) sukkapuikoilla, silmukkamäärä aloituksessa on 80. 

Joustinneulekauluksen jälkeen on aloitettu keskikaitaleen osuus 10 silmukalla (oikeinneule) ja edelleen pyöröneuleena. Keskikaitaletta on levennetty lisäämällä keskikaitaleen kumpaankin reunaan 1 silmukka joka kolmannella kerroksella kunnes keskikaitaleen silmukkamäärä on 20. Sen jälkeen on jatkettu keskikaitaleen ja selkäkappaleen neulomista erikseen, keskikaitale edelleen oikeinneuletta ja selkäkappale 2 o, 2 n -neuletta. 

Kun keskikaitale oli riittävän pitkä etujalkojen reikiä varten (tässä 3 raitaa, eli 27 kerrosta), keskikaitale ja selkäkappale on otettu samalle pyöröpuikolle ja jatkettu neuletta taas pyöröneuleena kaventaen keskikaitaleen kummastakin reunasta 1 silmukka aina raidan ensimmäisellä kerroksella yhteensä  3 kertaa (= 6 silmukkaa). Pyöröneuletta on jatkettu, vielä 2 raidan verraan, eli 18 kerrosta ja otettu sen jälkeen keskikaitaleen silmukat apulangalle odogttelemaan. 

Neuletta on jatkettu tasoneuleena päätellen 1 silmukka kummassakin reunassa joka toisella kerroksella, kunnes jäljellä on 46 silmukkaa. Lopuksi on otettu pyöröpuikolle lisäksi keskikaitaleen silmukat ja poimittu päätellyistä reunoista silmukat (kaikkiaan 100 silmukkaa) ja tehty villapaidan helmaan muutaman kerroksen mittainen joustinneulereuna. Päättelyssä käytetty joustavaa päättelyä, jonka ohje löytyy esim. täältä.

Pakkaspäiviä odotellessa - hyvää alkavaa viikkoa!