Koiranulkoilutuspussukka

Tällaiselle pussukalle on ollut tarvetta jo kauan. Kevyissä kesävaatteissa ei yleensä ole taskuja, joihin saisi mukaan koiralenkillä tarvittavan varustuksen: kännykän, avaimet, nenäliinan ja koirannamit - ja jostain syystä tarkoitukseen sopivan pussukan tekeminen ei vain aiemmin ole juolahtanut mieleeni. No nyt on lenkkejä varten oma pussukka. Edellisten lisäksi siihen mahtuu mukaan myös pieni vesipullo ja pussukan sisäpuolelle on virkattu verkkotasku kännykkää varten. Eli toisin kuin otsikosta voisi pätellä, sitä koiraa ei siis ole  tarkoitus ulos lähtiessä sulloa pussukkaan :)

Pussukan korkeus on n. 20 cm ja leveys 18 cm. Hihnana on pitkä lautanauha niin että pussukka on mukava heittää olalle ulos lähtiessä. Vetoketju on kiinnitetty virkkaamalla kuten plussapussukassa ja mattokuviopussukassakin. Kiinnitys on viimeistelty virkkaamalla muutama kerros kiinteitä silmukoita vetskarin ketjusilmukoiden pistoihin niin, että pistot ja vetskarin reuna ovat piilossa ja vetskari on ikäänkuin kerrosten välissä. Ja pieni muovinen vesipullokin sai kalalangasta virkatun päällyksen.

Pussukka on virkattu 12-säikeisistä Molla-kalalangoista 1,75:n koukulla ja se muistuttaa paljon aiemmin virkkaamaani tablettipussukkaa sekä väreiltään että kuvionniltaan. Kalalanka on kuitenkin ohuempaa kuin tablettipussukassa käyttämäni Hanko-lanka, joten pussukan virkkaaminen kiinteillä silmukoilla tuntui liian hitaalta ja työläältä.Tein ensiksi koepalan samalla periaatteella kuin tablettipussukan kuvio, mutta kiinteiden silmukoiden sijaan virkkasin pylväitä. Siinä virkatessa juolahti mieleeni ajatus kavennusten ja lisäysten käyttämisestä kolmioiden reunoissa. Ja sehän toimikin mielestäni niin hyvin, että päädyin siihen. Kuvio näytti pysyvän aika hyvin suorassa, tablettipussukassahan kuvio pyrki virkkauksen edetessä kallistumaan toista reunaa kohti.

Lautanauhahihna on kudottu Catania-puuvillalangasta 12 laudalla, lautoja on pyöritetty 12 kertaa eteenpäin ja 12 kertaa taaksepäin. Nauhan päät on viimeistelty isolla loimilangoista tehdyillä tupsuilla, joiden keskelle on lisätty vielä pieni nippu lankoja. Nauhan päättelyidea on peräisin Maikki Kariston Lautanauhat-kirjasta.

 

Alkukesän säät ovat ollet - hmmm - vaihtelevia, eilen paistoi tänään sataa. Omenapuut ja sireenit kukkivat vielä ja juhannusruusut ovat nupulla. Ensi viikolla on jo juhannus!

Auinkoisempia kesäpäiviä toivollen,

Mustaa valkoisella vai valkoista mustalla?

Kalalankavirkkaus on talven jälkeen taas tuntunut niin kesäiseltä ja kivalta hommalta, että edellisen postauksen pitsipussukan jälkeen on valmistunut pari muutakin - tai melkein valmistunut. Kummatkin kun ovat kevätkiireiden keskellä joutuneet odottelemaan viimeistelyä. Tämän esimmäisen sain viimeistellyksi viikonlopun aikana - se toinen joutuu vielä vähän odottelemaan.

Pussukka on virkattu 12-säikeisistä kalalangoista 1,75 nro:n koukulla. Se on taitettuna 27 cm leveä ja 17 cm korkea. Vetskari on kiinitetty samalla systeemillä kuin viime kesänä virkkaamassani mattokuviopussukassa. Viimeinen kerros on tehty rapuvirkkauksella, joka on mielestäni kiva tapa reunojen viimeistelyyn. Nahkalenkin lisäksi nahkaa on somisteena vetoketjun päissä ja vetimessä. Ja jotta pussukka pysyisi vähän paremmin muodossaan, se sai puuvillakankaasta vuorin.

Plussamalli on oma kehitelmä - mallin piirtely eteni hoikemmista erillään olevista plussista vaiheittain vähän pulleampiin toistensa lomassa oleviin plussiin, jossa yksi plussa muodostuu aina viidestä vierekkäisestä pylväästä ja kuudestä päällekkäisestä kerroksesta.

Huomenna se sitten alkaa ihan virallisestikin - kesä!
Aurinkoista ja lämmintä kesäkuun ensimmäistä viikkoa toivotellen,

Valkoinen pussukka

No niin - kalalangat on nyt kaivettu talven jälkeen naftaliinista. Huomasin tarvitsevani valkoista pikkupussukkaa, johon mahtuisi välttämättömimmät mukana kuljetettavat, kuten avaimet, muutama kolikko, huulipuna ja kännykkä (josta olen tottunut katsomaan kellonaikaa). Vielä ommellessani pussukan kehystä kiinni, olin ihan varma, että siinä on ketjua varten lenkki kummassakin reunassa, mutta eipä ollutkaan ja ketju on siis kiinnitetty molemmista päistään samaan lenkkiin. Mutta toimiihan se noinkin.

Pussukka on virkattu 6-säikeisestä kalalangasta, josta olen kauan sitten virkannut pieniä liinoja. Muistelin, että lanka olisi ollut paksumpaa, mutta aika ohuttahan 6-säikeinen kalalanka on. Pussukka on virkattu nro:n 1,25 koukulla. Virkkausmalli ja pussukan malli ovat muotoutuneet samalla, kun virkkaus eteni - monenlaisia virikkeitä löytyi nettiä selaillen. Ensimmäisen kappaleen virkkaus olikin aika vaivatonta, mutta toisen samanlaisen kappaleen virkkaamisessa oli sitten oltava tarkempi. Pussukka on noin 20 cm korkea ja leveimmästä kohdastaan noin 17-senttinen. Ja jotta pikkutavarat eivät tippuisi kuvion raoista, eivätkä toisaalta myöskään näkyisi pussukan läpi, siihen on ommeltu vuori valkoisesta puuvillakankaasta.

Ja jos talvella valon vähäisyys vaikeutti kuvien ottamista niin näitä kuvia ottaessa valosta ei ollut puutetta - pikemminkin päin vastoin! Ja lämpömittarikin on tänään näyttänyt ihan mukavia lukemia. Nytkö se kesä on täällä?
Aurinkoisia ja lämpimiä päiviä toivotellen,

Toinenkin Stella-huivi

Kun olin saanut tämän Stella-huivini valmiiksi, totesin että sitä oli niin kiva neuloa, että voisin neuloa toisen samanlaisen. Sisarkin tykkäsi tästä mallista, joten sain neuloa sen toisen sitten aika pian! Lankana on edelleen Dropsin Baby Alpaca Silk ja vaalenharmaan kaverina tässä huivissa tummansininen. Olen neulonut Baby Alpaca Silkistä nyt muutaman huivin ja tykkään kovasti tästä langasta. Neuleesta tulee silkkisen ja valuvan tuntuinen ja värivalikoimaakin on ihan mukavasti.

Mutta seuraavaksi taidankin kaivaa puuvillalankoja ja kalalankoja esiin ja siirtyä kesäkässyihin!
Aurinkoista viikonloppua toivotellen,

Vaaleanpunaiset helmet ja jämähopeariipus

Oli ihan pakko saada vaaleanpunaiset helmet! Mistä nämä värimieliteot ihan yhtäkkiä ja yllättäen kumpuavatkin! Mielessäni oli siis pienistä opaakeista vaaleanpunaisista helmistä tehty pitkä helminauha, jossa on hopeinen riipus. Omista varastoistani ei sellaisia helmiä löytynyt, mutta onneksi kaupasta löytyi - ja juuri oikean värisiä! Riipus on tehty sulattamalla hopeahommissa syntynyttä jämähopeaa - tässä tapauksessa lähinnä pieniä hopealanganpätkiä - isohkon hopearenkaan sisään. Sulattamisen jälkeen riipus on vielä valssattu sileäksi. Lopputulosta ei oikein voi suunnitella, se on aina sattumanvarainen ja yllättävä.

Helminauha on noin 92 cm pitkä ilman riipusta ja lasihelmet ovat halkaisijaltaan 4 millisiä. Riipuksen halkaisija on 27 mm. Myös hopeinen lukko on omasta pajasta. Helminauhaa voi pitää joko yksinkerroin pitkänä tai kaksinkerroin vähän lyhyempänä kaulakoruna.

Ja kun pitkästä kaulanauhasta jäi helmiä vielä ylikin, sai kaulakoru seurakseen kolmerivisen rannekorun samanlaisella lukolla.

Näiden jämähopeasta sulattamalla tehtyjen korujen ja korunosien väsääminen on todella kiehtovaa. On jännittävää odottaa ja nähdä, millaisia kuvioita sulanut hopea saa aikaan - ja siksi onkin sitten tehtävä vielä yksi, ja vielä yksi, ja... Tämänkertaisessa sulattelusessiossa syntyi pari muutakin riipusta, jotka vielä odottelevat sopivaa paikkaa.

Kevätkauden viimeinen kuukausi on alkanut ja kesä tulee kohisten!
Mukavaa alkavaa viikkoa toivotellen,

Nostalgia-huivi

Helmeilyn lomassa olen pikkuhiljaa myös neulonut. Kun kahlailin taannoin Ravelryssä etsimässä mallia huivia varten, jotenkin oikein mikään ei tuntunut juuri siltä oikealta ja omalta - kunnes törmäsin tähän Nostalgia-huiviin - ja siinähän se oli!

Langoiksi valitsin pienen pohdinnan jälkeen valkoista ja vaalean violettia Dropsin Baby Alpaca Silk -lankaa, joita löytyi omista lankavarastoista, huivi on neulottu 4 mm:n KnitPro Cubics -pyöröpuikolla. Malli oli joutuisa ja kiva neulottava, ohje oli selkeä ja lyhennettyjen kerrosten ja pitsiosuuksien neulominen sujui ilokseni -ja ehkä vähän yllätykseksenikin - ihan mutkattomasti. Tykkään tosi paljon juuri noiden  lyhennettyjen kerrosten aikaansaamasta epäsymmetrisestä pitsi- ja raitaosuuksien kokonaisuudesta. Alkuperäisessä mallissa huivilla on leveyttä n. 180 cm ja korkeimman kohdan mitta on n. 45 cm. Oma huvini on vähän isompi johtuen käyttämästäni langasta: mallissa suositellaan lankaa, jonka juoksevuus on vähän yli 400 yds/ 100g, Baby Alpaca Silkin juoksevuus on 167 m/ 50g. Mutta tällainen vähän reilumman kokoinen huivi on kiva tarpeen tullen heittää hartioiden lämmikkeeksi.

Mukavaa huhtikuun viimeistä viikkoa toivotellen,

Kukkariipus

Viimeaikojen helmeilyinnostus on saanut aikaan sen, että korutarvikkeita on tullut tarkastelluksi vähän niinkuin uusin silmin. Valkoisiin kukallisiin lasikapusseihin ihastuin aikanaan ne nähdessäni niin, että niitä piti hamstrata muutama erikokoinen ja -muotoinen, mutta vain tämä pieni pyöreä pääsi silloin käyttöön. Vähän isompi soikea kapussi pääsi työn alle nyt, kun keltavalkoiset helminauhat kaipasivat jotakin lisuketta - ja tällä kertaa jotakin muuta kuin tupsua.

Kapussin kehys on tehty hopeisesta pantalangasta ja kehyksen takaosaksi on muotoiltu millisestä hopealangasta pari lehteä. Etupuolella kimppu kukkia ja kääntöpuolella lehdet. Kapussi on kooltaan noin 1,7 x 2,7mm.

Tämänkertaiset helminauhat ovat lyhyempää sorttia kuin edellisten postausten nauhat, pisin näistä on n. 51 cm pitkä ja lyhyemmät ihan vähän lyhyempiä niin, että istuvat nätisti ikäänkuin sisäkkäin kaulalla. Helminauhoja voi käyttää yksin, kaksin tai kolmisin ja riipuksen kanssa tai ilman. Ja kukkariipuksen voi tietysti ripustaa vaikka yksinkertaisessa hopeisessa ketjussakin kaulalle keikkumaan.

Aurinkoista kevään viikonloppua toivotellen,