Nappilaukku

Törmäsin nettiä selaillessa e-kirjaan, jonka kannessa on kuva hauskasta nappilaukusta. Arvelin, että kirjassa on laukun lisäksi muitakin kivoja malleja ja ideoita ja klikkasin kirjan samantien nettikaupan hyllystä ostoskoriini. Omaan laukkuuni nappasin mallista nappi-idean, muutoin laukkuni on erikokoinen ja -mallinen kuin kirjan laukku.

Laukun koristeena on 16 erilaisilla kankailla päällystettyä nappia. Nappien kankaat ovat vanhoja - siis todella vanhoja, peräisin äitini tilkkulaatikosta. Kankaista ommellut vaatteet on jo kaaaaauan sitten käytetty loppuun ja kudottu raidoiksi räsymattoihin. Mutta muistan hyvin, mitä ja kenelle kankaista oli ommeltu. Muistorikas ja -rakas laukku siis.

Laukku on kooltaan 23 cm x 20 cm ja siinä on pitkä nahkahihna. Laukun pellavakangas on tarttunut joskus mukaan kirppikseltä ja vuori on jostakin ompeluprojektista yli jäänyttä kangasta. Nappiruudukko on ommeltu ketjupistoin ohuehkolla pellavalangalla. Halusin laukusta tanakan ja muodossaan pysyvän ja käytin laukussa silittämällä kiinnitettävää Decovil-tukikangasta, joka toimiikin tässä tosi hyvin. Laukku on napakka, mutta ei kova. Tuntu muistuttaa nahkaa, kuten myyjä luonnehtii. Decoviliä on  kahdenlaista, paksumpaa ja ohuempaa, mutten muista kumpaa tämä käyttämäni on, sen verran aikaa sen hankkimisesta on. Ja tukikangas on siis ostettu Ullakasta. Laukun takaosaa koristamaan ompelin pätkän puuvillanauhaa.

Ja tosiaan - kirjasta löytyy paljon muitakin kivoja juttuja, joten jotakin muutakin siitä siis saattaa tulla tehdyksi. Mutta ensin täytyy päästä mustikkametsään - marjat ovat kypsyneet ja niitä on kuulemma paljon!

Virkattu kesähuivi

Vihdoinkin valmis! Huivi on ollut tekeillä niin pitkään, että pelkäsin jo sen päätyvän muutaman muun ikuisuusprojektin joukkoon. Huivilanka on hankittu jo pari kesää sitten lomareissulta Mikkelistä ja palojen virkkauksenkin aloitin kyllä saman tien, mutta sitten muut projektit kiilasivat väliin ja - pari talveakin.

Lanka on Katian ohutta Jaipur-puuvillalankaa ja malli on Katian mallilehdestä. Mallista poiketen valitsin omaan huiviini tuollaisen viileän sinisävyisen langan. Virkkauksesssa on käytetty ohueen lankaan nähden varsin isoa koukkua ja tämän yhdistelmän tuottama löysä ja valuva virkkausjälki näyttää mielestäni kivalta tässä. Ohjeessa on käytetty koukkua nro 4, mutta oma virkkauskäsialani on muutenkin sen verran löysä, että käytin vähän pienempää, eli kolmosen koukkua.

Kokeilin tässä samalla Pinterestistä joskus bongaamaani pingottamis-ideaa: työnsin styroksilevyyn puiset grillitikut ja pujotin palat niihin. Tässä tapauksessa palat eivät oikeastaan juurikaan pingottuneet, mutta tällä tavoin palat sai näppärästi samankokoisiksi, mikä helpotti niiden ompelemista yhteen.

Olen tosi tytyväinen lopputulokseen! Ja kiva fiilis tulee siitäkin, kun saa jonkin keskeräisenä odottaneen projetin valmiiksi! 

Rahivanhuksen uusi palttoo

Vanha rahi on palvellut pitkään ja hyvin - niin pitkään ja hyvin, että se oli paikoin kulunut jo puhki.  Rahi on aikoinaan kirpparilta hankittu, joten se on varmasti jo ennen meille tuloaan ollut  tosi pitkään käytössä.  Sen päälle on mukava nostaa jalat telkkaria katsellessa ja sen kannen alla on säilytystila, johon voi laittaa vaikka meneillään olevan sukankutimen piiloon. Olen pitkään suunnitelllut rahin päällystämistä jotenkin, mutta vasta nyt syntyi idea siitä miten - ja saman tien toteutuskin.

Rahin kannen päälle on virkattu paksuista Mayflower-langoista uusi päällinen. Päällinen on virkattu samaan tapaan kuin aiemmin virkkaamani patalappusarja. Alunperin oli tarkoitus virkata päällinen myös itse rahiin ja aloitinkin jo virkkaamisen, mutta jotenkin se ei sitten kuitenkaan näyttänyt tarpeeksi kivalta. Sen sijaan ompelin rahiin yksinkertaisen hupun, jonka kangas on peräisin vanhasta Ikean päiväpeitteestä. Hupussa on kiristysnauha sekä alhaalla että ylhäällä, joten se on helppo tarvittaessa ottaa pois - jos vaikka kuitenkin haluaisi siihen  joskus sen virkatun päällisen.

Aiemmin sinapinkeltainen ja kulunut rahi palvelee nyt uudessa iloisenkirjavassa palttoossa - harmi vain, että en tajunnut ottaa ennen-kuvaa rahista, mutta ero entiseen on kyllä melkoinen!

Kesä ja kirjomukset

Vihdoin se kesä tuli ja lämpö ja auringonpaiste ja on voinut istuskella ulkona tekemässä kässyä - kyllä tätä on odotettu!

Osuin kauan, kauan sitten kangaskaupan tilkkulaarissa erivärisiin vohvelikankaan paloihin - tietysti melkein ilmaisiin - joten ne oli silloin ihan pakko ottaa mukaan. Olen jo aiemmin käyttänyt pari palaa pyyhkeiksi, mutta loput palat ovat joutuneet odottamaan käyttöön pääsyä. No nyt vohvelikirjonta tuntui juuri sopivan leppoisalta ulkokässyltä, joten kaivoin kankaat esiin ja asettauduin kankaineni ja lankoineni ulos kirjomaan. Ja voi että on ollut ihanaa!

 

Kirjontaseuralaiseni valitsi varjoisamman paikan ja keskittyi toisenlaisiin hommiin.

Kun kangaspalat ovat paloja, ne ovat sen kokoisia kun ovat, eli niihin piti ommella vähän lisuketta, jotta niistä saisi kivamman mallisia pyyhkeitä - samoin kuin noihin aiemmin tekemiini pyyhkeisinkin on ommeltu. Omista varastoista ei löytynyt mitään sopivaa lisukekangasta, mutta pääsin penkomaan sisaren kangasvarastoja ja sain mukaani, paitsi ison kasan juuri sopivaa keltaista kangasta, myös pari muuta, kaikki Marimekkoa - kiitokset vielä niistä!

Oi tätä ihanaa kesää - ja kesälomakin vielä kokonaan edessä!

Pilkkupenaali

Kynille piti saada uusi, vähän entistä isompi säilytin, joten virkkaushommat saivat jatkoa:

Pilkullinen penaali on virkattu 12 säikeisistä kalalangoista (violetti Molla Mills ja beige Liina)  koukulla nro 2. Päätypyörylät on kiinnitetty "runkoon" virkkaamalla ja vetskari tällä kertaa ompelemalla. Vetskarin päässä on vetimenä vielä yksi virkattu pilkku.

Kunnon kesä ei vain oikein ota tullakseen, vaikka eilen siltä jo näytti ja tuntuikin - lämpömittari näytti yli 20 astetta ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Tänään onkin sitten ollut taas pilvistä ja vähän viileämpääkin - mutta on näistä viileistä kesäsäistä kyllä iloakin: en muista, että illakko olisi koskaan kukkinut näin pitkään!

Joka tapauksessa aurinkoisempia ja lämpimämpiä kesä- ja lomasäitä toivotellen,

Juhannustossukat

Kun lämpömittarin lukemat ovat juhannuksen aikaan olleet lähempänä kymmentä kuin kahtakymmentä astetta, on ollut pakko kaivaa villalangat esiin ja neuloa vähän lämmikettä varpaille.

Lankalaarista löytyi kerä vihreänkirjavaa 7 veljestä -lankaa, tupsuihin samaa lankalaatua fuksianpunaisena. Tossut on neulottu yhtenä kappaleena ainaoikein neuleella, varvasosat joustinneuleella (1o, 1n), pyöröpuikko 3,25. Aloituksessa 60 s, kantapään jälkeen nilkan kohdalla päätelty 9 s kummastakin reunasta ja sitten jatkettu taas ilman kavennuksia loppuun saakka. Päättely on tehty vetämällä lanka joustinneuleen viimeisellä kerroksella kaikkien silmukoiden läpi ja reunat takana ja edessä on lopuksi yhdistetty virkkaamalla. Varsinaiset pikatossukat siis! Toivottavasti näiden ei nyt ihan koko loppukesää tarvitse kulua käytössä...

Aurinkoa ja lämpöä odotellen,

Hiuspantoja

Eipä ollut tämän tuikitarpeellisen kapineen virkkaaminen tullut mieleenikään ennen kuin näin sellaisen sisareni kylppärin naulakossa. Ja sellaistahan tarvitsee joka tyttö meikkaus- ja/tai putsaushommissa.  Heti perään törmäsin virkattuihin hiuspantoihin - kuinkas muuten kuin Pinterestissä. Pinterestistä löytyi myös idea käyttää ponnarilenksua antamaan lisää joustavuutta ja pitävyyttä virkattuun hiuspantaan. Ja tämähän olikin sitten ihan huisin kiva pieni käsityö. Hiuspantoihin voi käyttää pienetkin langanjämät ja kokeilla vaikka minkälaisia malleja ja koristeluita.

Ensimmäisenä valmistui raitapanta, lankoina kaikenkirjavat Mayflower-puuvillalangat. Näistä samoista langoista virkkailin viime kesänä kukkia kesävarpaille. Yksiväriset hiuspannat on virkattu Novitan Kotiväki Kartano -langasta, josta viime kesänä syntyi vohvelivirkkauksella pyyhe. Violettiin pantaan on virkattu pinkki pikku rusetti ja vihreä panta on koristeltu kankaalla päällystetyillä napeilla. Kaikki hiuspannat on virkattu 1,75:n koukulla.

Keltaiseen hiuspantaan on ensiksi virkattu kahdeksan silmukan levyinen nauha, jossa joka toinen rivi on pylväitä ja joka toinen rivi kiinteitä silmukoita. Lopuksi nauhan reunoihin on virkattu seitsemän pylvään levyiset viuhkakuviot niin, että viuhkan keskiosa kiinnitttyy kiinteiden silmukoiden rivin pähän. Jokaisen viuhkan väliin kiinteiden silmukoiden rivin päähän on virkattu yksi kiinteä silmukka.




Ja nythän näitä hiuspantoja sitten riittää kylppäriin, saunaan, matkapussukkaan... Ja saattaa olla, että vielä pari on tehtävä - ihan muuten vain.

Hyvää keskikesän juhlaa toivotellen,